Oletko lähdössä viikonloppuna pitkälle automatkalle? Lääkäri kertoo, miten pitkään istuvia riivaavan, pahimmillaan jopa äkilliseen kuolemaan johtavan vamman voi välttää
Lääkäri muistuttaa, että yhden pysähdyksen taktiikka voi toimia lyhyemmillä autoreissuilla, mutta matkan venyessä kannattaa varata aikaa useampaan jaloittelutaukoon.
Etenkin silloin, jos tarkoitus on taittaa satoja kilometrejä päivässä, on hyvä huomioida laskimotukoksen mahdollisuus. Kuva: Marita WaenerbergLaskimotukos eli veritulppa on pitkään paikoillaan istuvan riesa. Esimerkiksi pitkiä matkoja istuen matkustavan kannattaakin selvittää oma sairastumisriskinsä ja panostaa vaivan ennaltaehkäisyyn.
Etenkin silloin, jos tarkoitus on taittaa satoja kilometrejä päivässä, on hyvä huomioida laskimotukoksen mahdollisuus.
Laskimot kuljettavat verta elimistöstä takaisin sydämeen ja keuhkoihin. Koska veri virtaa niissä hitaasti ja matalalla paineella, ne ovat muita suonia otollisempia paikkoja hyytymien muodostumiselle. Jos edessä on tuntien mittainen istumismaraton, kannattaa minimoida riskit.
Terveystalon sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi kertoo, että veritulpan ehkäisyssä on erityisen tärkeää varmistaa riittävä nesteytys.
"Alkoholia kannattaa välttää, sillä se kuivattaa elimistöä ja lisää laskimoveritukoksen riskiä", Suomi neuvoo tiedotteessa.
Alkoholin sijaan kannattaa juoda vettä.
Vedenjuonnin ohella tulee kiinnittää huomiota liikkumiseen. Tärkeintä on pyrkiä liikkumaan mahdollisuuksien mukaan edes vähän.
"Säännöllinen jaloittelu herättelee pumppua ja tehostaa verenkiertoa ehkäisten siten tukoksia", Suomi sanoo.
Lääkäri muistuttaa, että yhden pysähdyksen taktiikka voi toimia lyhyemmillä autoreissuilla, mutta matkan venyessä kannattaa varata aikaa useampaan jaloittelutaukoon. Jalat ristissä istumista kannattaa kaihtaa myös takapenkillä, sillä se on omiaan häiritsemään laskimoverenkiertoa.
Mikäli suvussa on taipumusta laskimotukoksille tai tietää, että oma riski veritulppaan on kohonnut, kannattaa Suomen mukaan harkita ennaltaehkäisevää lääkitystä.
"Lääkitys voidaan antaa kerta-annoksena ennen matkalle lähtöä. Se vaikuttaa veren hyytymiseen estäen tukosten syntyä. Myös lentosukat ovat hyvä ehkäisevä apukeino: ne sopivat kaikenikäisille, myös automatkoille. Lentosukkien teho perustuu siihen, että puristamalla jalkoja ne ajavat verta varpaista sydämeen päin", Suomi kertoo.
Veritulpan tuntomerkkejä ovat toispuolinen kipu ja turvotus. Tukos muodostuu lähes aina alaraajaan, usein säären tai pohkeen alueelle. Oireiden ilmaantuessa ei kannata epäröidä, vaan lääkäriin on syytä hakeutua viipymättä.
"Tukos muodostuu hyvin harvoin ylävartaloon, mutta sekin on mahdollista. Esimerkiksi syöpä voi altistaa ylävartalon laskimotukokselle. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä korkeammalle tulppa nousee, sitä suuremmaksi kasvaa riskikin. Säären alueella vaara on vielä pieni, mutta reiteen ja sitä ylemmäs noustessa se kohoaa", erikoislääkäri sanoo.
Veritulpan muodostumiselle ei voi määritellä tarkkaa aikajännettä, mutta aivan silmänräpäyksessä tauti ei kehity. Näin ollen oireita ja omaa oloa kannattaa kuulostella tarkoin, sillä pahimmassa tapauksessa hyytynyt veri päätyy keuhkoihin asti. Keuhkoveritulppa on vakava tila, joka voi johtaa jopa äkilliseen kuolemaan.
Lue lisää:
Stressaako tuleva automatka lasten kanssa? Näin pidät heidät tyytyväisenä
Automatka edessä ja koira kaverina? Poimi vinkit tassukansan taukopaikoista
Komissiolta uusi sovellus – arvioi automatkan kustannuksia ja päästöjä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
