Mikrobit tuottavat muovia kasvijätteistä

Muovikassi on yleisn ostoskassi Suomessa. Muovikasseja, kuvattu studiossa. Kuva: Kari Salonen

Uusilla biotekniikan ja kemian menetelmillä voidaan tuottaa uusiutuvista luonnonvaroista kemikaaleja, materiaaleja ja polttoainetta. Tunnetuin jo toteutunut esimerkki on biodiesel.

Uudenlaisia solutehtaita kehitetään Suomen Akatemian valkoisen biotekniikan ja vihreän kemian huippuyksikössä. Yksikön johtaja, tutkimusprofessori Merja Penttilä VTT:stä kertoo, että tarkoitus on hyödyntää maatalouden ja teollisuuden jätebiomassaa. Kasvien sokereista syntyviä yhdisteitä voidaan käyttää biomuovien lisäksi vaikkapa lääketieteessä.

Solutehtaat on tarkoitus patentoida, jolloin kehitystyön tuloksista hyötyvät ensisijaisesti suomalaiset yritykset.

Huippuyksikön kemia-tiimiä vetävän professorin Ali Harlinin mukaan selluloosan käyttömahdollisuudet kiinnostavat metsäyhtiöitä kovasti.

Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, ei jätteitä enää synny. Niin maatalous, metsäteollisuus kuin yhdyskunnatkin tuottavat raaka-aineita solutehtaille. Penttilän mukaan vaikein asia on saada koeputkissa aikaansaadut prosessit toimimaan myös kymmeniä tuhansia kuutiota vetävissä tankeissa.

Lupaavia mikrobeja ovat leivinhiiva, homeet ja bakteerit.

”Muokkaamme mikrobien aineenvaihduntaa geenitekniikan keinoin ja tuotamme sillä tavoin orgaanisia happoja, joilla on lukuisia käyttösovelluksia teollisuudessa”, Penttilä selventää.

Maailmaa mullistavin sovellus olisi öljypohjaisten tuotteiden, kuten muovin ja tekstiilien, korvaaminen biopohjaisilla materiaaleilla. Maailman riippuvuus fossiilisista raaka-aineista vähenisi ja hiilidioksidipäästöt ilmakehään pienenisivät.

Harlinin mukaan biomuovin bisnesmahdollisuudet ovat valtavat, sillä muovia valmistetaan maailmassa vuosittain 2 000 miljardin arvosta. Määrästä vasta 1,5 prosenttia on biopohjaista.