Maanomistaja ei saa jäädä vetyputken maksajaksi
Valtionyhtiö Gasgridillä on erityinen velvollisuus hoitaa putken suunnittelu ja siitä tiedottaminen kunnolla.Pitkään puhuttu vetytalous on saanut konkretiaa, kun länsirannikolle rakennettavan vetyputken maaperätutkimukset ovat alkaneet. Moni maanomistaja on ollut tilanteesta ihmeissään, vaikka yleisötilaisuuksiakin on järjestetty. Hankkeen mittakaava on valtava. Vetyverkko ulottuisi Torniosta Uudenmaan rannikolle. Kuntia reitin alueelle sijoittuu 70, maanomistajia noin 14 000. Kyse ei ole mistään erämaasta, vaan tiheästi asutetusta alueesta.
Putki mahdollistaa tuulivoimalla tuotetun sähkön siirtämisen energiatehokkaasti. Suurin osa vedyn kulutuksesta sijoittuu Etelä-Suomeen. Tuulivoimatuotanto taas keskittyy Pohjanlahden rannikkoalueille. Hanketta toteuttavan Gasgrid-yhtiön mukaan putkella varaudutaan myös vedyn vientiin muualle Eurooppaan. Suomen surkeassa taloustilanteessa melkein mikä tahansa kasvumahdollisuus kannattaa ottaa huomioon. Samalla on tärkeää pitää huolta, että vedyn jalostus tapahtuu mahdollisimman pitkälle Suomessa ja lähellä uusiutuvan energian tuotantoa.
Vaiheittain etenevä vetyputken rakentaminen investointipäätöksen valmistuttua sijoittunee vuosille 2027‒2032. Paksuudeltaan 0,8- ja 1,2-metrinen vetyputki kaivetaan metsässä 1,0:n ja pellolla 1,2 metrin syvyyteen. Putken ei pitäisi estää peltojen viljelyä, mutta salaojille voi aiheutua vaurioita. Gasgrid on luvannut korvata vauriot ja muutostyöt. Salaojayhdistyksen toiminnanjohtajan Olle Häggblomin mukaan asianosaisten kannattaa olla asiassa valppaana. Helpointa olisi miettiä putken linjaus niin, ettei salaojia tarvitse turhaan rikkoa. Putken kymmenen metrin vaikutusalueella ei voi kasvattaa puustoa. Lisäksi määräväleihin rakennetaan venttiiliasemia.
Korvausasiat kannattaa hoitaa kunnolla alan hyväksyttävyydenkin kannalta.
Valtionyhtiö Gasgridillä on erityinen velvollisuus hoitaa putken suunnittelu ja siitä tiedottaminen kunnolla. Maanomistajille ei saa välittyä kuvaa, että asioita runnotaan läpi salamyhkäisesti. Vetytaloudesta odotetaan niin isoa bisnestä, että korvausasiat kannattaa hoitaa kunnolla alan hyväksyttävyydenkin kannalta. Valtava putkilinja on myös iso ympäristökysymys, eikä mitä tahansa voi hyväksyä vihreän siirtymänkään nimissä.
Vihreä siirtymä etenee maailman geopoliittisten jännitteiden lisääntymisestä huolimatta. Suomella on hallituksen mukaan edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuoteen 2030 mennessä. Sen hyödyntäminen Suomessa edellyttää valtavia investointeja. Riskitöntä se ei missään nimessä ole. Ongelmia voi tulla niin sähkön riittävyyden kuin jalostuskapasiteetin suhteen. Pelkän raaka-aineen tuottajan rooli ei ole häävi.
Vetyputken tarve ymmärretään laajasti. Samalla on hyvä ymmärtää, että monelle maanomistajalle kyse on aidosti hankalasta asiasta. Hankkeen toteuttajien vastuulla on hoitaa viestintä ja vuoropuhelu siten, ettei vastakkainasettelu pääse kärjistymään. Parhaimmillaan vetyputki tuo Suomeen töitä ja hyvinvointia tuleviksi vuosikymmeniksi. Osansa siitä ansaitsevat myös maanomistajat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









