"Suupohjan radan tulevaisuus ratkaistaan politiikan puolella" – Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys: Väylävirasto sivuuttaa aluetaloudelliset hyödyt

Tässä liikutellaan puuta Kaskisten ratapihalla. Ilman rautatietä Suupohja jää puunhankinnan katvealueeksi, Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys toteaa. "Suurimmat häviäjät olisivat alueen metsänomistajat ja puunkorjuuyrittäjät." Kuva: Johannes Tervo

Radan kunnostusvaihtoehdoista Väylävirasto arvioi kattavan peruskorjauksen ja kevennetyn peruskorjauksen.

Viraston mukaan "molemmat hankevaihtoehdot ovat yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattamattomia".

”Radan kohtalo muuttui nyt poliittiseksi. Suupohjan radan tulevaisuus ratkaistaan politiikan puolella", sanoo Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Vierula MT:lle.

Vuonna 2018 perustettu yhdistys on Seinäjoki–Kaskinen-radan puolestapuhuja ja markkinoja. Yhdistys vaatii radan kunnossapitoa ja kehittämistä.

Kamppailu rautatien puolesta jatkuu, vakuuttaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Harry Wallin.

”Nämä ovat aina poliittisia ratkaisuja, ja nyt on poliittisen vaikuttamisen aika."

Vaasan vaalipiirin kansanedustajat yhdistyksen väki tapaa seuraavan kerran tammikuussa.

"Tarkoitus on päästä tapaamaan myös kaikki ratahankkeen kannalta keskeisimmät ministerit", Wallin sanoo.

Hänen listallaan ensimmäisinä ovat valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ja liikenneministeri Timo Harakka (sd.).

Väylävirastolla ja yhdistyksellä on neuvottelu tammikuun neljäntenä päivänä. Neuvonpitoon tulevat mukaan Etelä-Pohjanmaan liiton ja Pohjanmaan liiton edustajat.

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kauppakamarit ovat jo kertoneet kantansa: radan kunnostus on välttämätöntä.

Väyläviraston hankeselvityksessä ei tunnisteta Suupohjan radan tarjoamia mahdollisuuksia, vaan suljetaan niitä pois, sanoo Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Vierula. Kuva: Johannes Tervo

Väyläviraston mukaan Suupohjan rata on elinkaarensa lopussa ja sen tekninen kunto on huono, minkä vuoksi rautatieyhteys on pikaisesti kunnostettava, jos liikennöintiä halutaan jatkaa.

"Muutoin rata on suljettava liikenteeltä", virasto tiivistää näkemyksensä.

Radan kunnosta rautatieyhdistys on täsmälleen samaa mieltä Väyläviraston kanssa, Vierula korostaa.

"Viimeiset korjausinvestoinnit ovat 1990-luvulta. Rata on päästetty huonoon kuntoon. Korjaukset ovat välttämättömiä."

Kunnostettavaa riittää, perusteellinen korjaus on tarpeen. Puheenjohtaja Wallinin luettelo korjattavista kohdista on kattava:

"Ratapenkka, kiskot ja sillat."

Korjausten kannattavuudesta yhdistys on täysin päinvastaista mieltä kuin Väylävirasto.

Yhdistys pitää radan peruskorjausta "tarpeellisena ja välttämättömänä investointina tulevaisuuteen".

Väyläviraston hankeselvityksen suurin puute on aluetaloudellisten hyötyjen sivuuttaminen, Vierula sanoo.

"Selvityksestä ei löydy rataa koskevia myönteisiä asioita."

Vierulan mukaan rautatieyhdistyksen odotukset Väyläviraston arvioinnista olivat positiiviset muun muassa siksi, että Suupohjan rata on pystytty nostamaan pois vähäliikenteisten väylien luokasta.

”Radalla kuljetettu tavaramäärä oli satatuhatta tonnia vuonna 2018. Nyt ollaan 400 000 tonnin pinnassa eli kuljetusten määrä on pystytty nelinkertaistamaan näin lyhyessä ajassa. Kasvunäkymät ovat hyvät tästä eteenpäinkin."

Kuljetusmäärät ovat kasvaneet ennen kaikkea Teuvan lastauspaikan kunnostuksen ansiosta: lastausraiteen pidennys mahdollisti 24 vaunun kokojunakuljetukset lokakuusta 2020 lähtien.

Puutavarakuljetuksille tarjoutunutta mahdollisuutta käyttävät hyväkseen kaikki isot metsäyhtiötkin eli Metsä Group, UPM ja Stora Enso.

Ilman rautatietä Suupohja jää puunhankinnan katvealueeksi, rautatieyhdistys toteaa.

"Suurimmat häviäjät ovat alueen metsänomistajat ja puunkorjuuyrittäjät", Vierula sanoo.

Rautatieyhteyden poistuminen horjuttaisi Kaskisten sataman tulevaisuuttakin, hän muistuttaa.

"Satama ilman sille johtavaa rautatietä on harvinaisuus maassamme."

Kumipyörillä Teuvalle tuotua kuitupuuta nostellaan kiskokuljetukseen. Lastausraiteen pidennyksen ansiosta Teuvalla pystytään kuormaamaan puuta 24 vaunun kokojunakuljetuksiksi. Kuva: Johannes Tervo

Lue lisää:

"Suupohjan radan peruskorjaus tarvitaan" – alueen kauppakamarit: Väyläviraston uusi arviointi antaa virheellisen kuvan

Suupohjan rata vahvistaa varsinkin alueen metsätaloutta – henkilöliikenne realistista aikaisintaan vuonna 2025

Pohjanmaan kuitupuuta Kotkaan asti – kiitos kokojunakuljetusten: "Kaikki isot metsäyhtiöt kuljettavat nyt puuta Suupohjan radalla"

Kohta Suupohjan puu kolkuttelee jatkojalostukseen 24 vaunun kokojunakuljetuksina – Teuvan lastausraiteen pidennys valmistuu syyskuussa

Väylä päätti jatkoajasta: Kaskisten radan kunnossapitoa jatketaan vuoden 2022 loppuun

Eteläpohjalaisen ratayhdistyksen huima tavoite: Henkilöliikenne takaisin yli 50 vuoden jälkeen – "Moni voi pitää hulluna ajatuksena"

• 112 kilometriä pitkä rautatie välillä Seinäjoki–Kaskinen. Sähköistämätön. Henkilöliikenne päättyi 1960-luvulla.
• Väylävirasto on sitoutunut jatkamaan liikennettä radalla vuoden 2022 loppuun. Sen jälkeen liikennettä ei viraston mukaan voida jatkaa nykymallilla eli tehostetun kunnossapidon avulla.
• Virasto on arvioinut kaksi kunnostusvaihtoehtoa.
• Kattava peruskorjaus mahdollistaisi liikennöinnin jatkamisen 30 vuotta. Kustannusarvio: 141 miljoonaa euroa.
• Kevennetty peruskorjaus mahdollistaisi liikennöinnin 20 vuodeksi. Kustannusarvio: 36 miljoonaa euroa.
• Viraston mukaan "molemmat hankevaihtoehdot ovat yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattamattomia".
• Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen mukaan radan peruskorjaus on tarpeellinen ja välttämätön investointi tulevaisuuteen.