Talous

Suupohjan rata vahvistaa varsinkin alueen metsätaloutta – henkilöliikenne realistista aikaisintaan vuonna 2025

Suupohjan radalla on mahdollisuudet toimia "alueensa vahvistuvana kehityskäytävänä". Näin arvioi uusi selvitys ratayhteydestä Seinäjoki–Kaskinen. Suurin merkitys radalla on metsätaloudelle.
Johannes Tervo
Tavaraliikenne on Suupohjan radan kehittämisessä avainasemassa. Raakapuun kuljetus on isossa osassa. Viime vuonna radalla kulki 557 tavarajunaa.

Suupohjan radalla kuljetettiin viime vuonna noin 180 000 tonnia tavaraa. Luku on vielä vahvistamaton. Tarkoitus on, että tänä vuonna kuljetukset lisääntyvät roimasti.

"Tavoite on nostaa tavarakuljetusten yhteismäärä 300 000 tonniin", kertoo Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Vierula.

Tavoite on kova, mutta Vierula pitää sitä mahdollisena. Radan tulevaisuudelle se olisi hieno juttu.

"Jos 300 000 tonnia ylittyy, rata nousee pois vähäliikenteisten rautateiden ryhmästä."

Varsinkin puukuljetukset Suupohjan radalla ovat lisääntyneet tasaiseen tahtiin. Iso ansio on Teuvan lastausraiteen pidennyksellä, joka valmistui syyskuussa 2020. Lastauspaikka on vilkkaasti käytetty.

Tällä viikolla Suupohjan radalla kolkuttelee kuusi kokojunaletkaa: muualle Suomeen lähtee viisi, Kaskisten satamaan tulee yksi.

"Kuuden kokojunan viikkovauhdilla päästään 300 000 tonnin vuotuiseen kuljetusmäärään."

Varsinkin metsätalous hyötyy Suupohjan radasta. Radan vaikutukset on arvioinut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Radan aluetaloudellisia vaikutuksia pohdittiin kolmen kehityskulun perusteella. Kaikkein kielteisintä olisi liikenteen lopettaminen.

Lopettamisen lisäksi arvioitiin realistinen kehityskulku ja optimistinen kehitys. Realistisessa malli alueen talous kasvaisi noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilötyövuosien lisäys olisi 60.

Tavaraliikenteen realistinen määrä voisi olla 443 000 nettotonnia vuodessa. Vuotuiset hakkuut Suupohjan alueella nousisivat 200 000 kuutiometriä nykytasosta.

Optimistisessa mallissa aluetaloudellinen vaikutus arvioidaan 24 miljoonaksi euroksi vuodessa ja työllisyysvaikutus sadaksi henkilötyövuodeksi.

Tässä myönteisimmässä kehityskulussa nähdään mahdolliseksi tavaramäärän nousu 839 000 nettotonniin vuodessa. Suupohjan alueen metsien hakkuumäärä nousisi 400 000 kuutiometriä nykyisestä. Tuo 839 000 tonnia on sama tavaramäärä, joka radalla kuljetettiin vuonna 2007.

"Radan sulkemisen ja optimistisen kasvun skenaarioiden välillä on vuositasolla suurimmillaan yli 30 miljoonan euron ero alueellisessa bruttokansantuotteessa ja noin 140 henkilötyövuoden ero työllisyydessä", tutkija Susanna Kujala tiivistää.

Hän on selvityksen toinen laatija, toinen on tutkija Outi Hakala.

"Suupohjan radan mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kehitystyön jatkamista, investointeja radan kunnossapitoon sekä uusien toimintavaihtoehtojen pohtimista", tutkijat toteavat.

Heta-Linnea Kovanen
Kaskinen–Seinäjoki-rautatieyhteys eli Suupohjan rata on 112 kilometriä pitkä.

Suupohjan radan puolestapuhujana toimii Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys. Jos yhdistyksen haave toteutuu, henkilöliikenne alkaa radalla uudestaan.

Kiskobussit voisivat olla yksi mahdollisuus. Myös duoraitiotieliikenne kiinnostaa. Tässä ratkaisussa yhdistetään rautatieverkkoa ja sen täydennykseksi rakennettavaa raitiotieraidetta. Sama kalusto käy sekä rauta- että raitiotielle.

"Suupohjan rata on ehdolla pilotiksi hankkeeseen, jossa selvitetään henkilöliikenteen mahdollisuuksia", Vierula kertoo.

Nopeuksia radalla on pystyttävä nostamaan ennen kuin henkilöliikenteestä kannattaa haaveilla. Isommat nopeudet edellyttävät radan kunnostamista.

"Henkilöliikenne voi toteutua aikaisintaan vuonna 2025, mikäli rataa on peruskorjattu."

Henkilöliikenteen paluussa Suupohjan radalla on puolellaan iso valtti: yhteys on rakennettu vahvojen taajamien kautta.

"Rata kulkee Ilmajoen ja Kurikan keskustojen halki. Kauhajoella asema on Aronkylän taajamassa. Teuvalla ja Närpiössä rautatie on noin puolen kilometrin päässä keskusraitista. Sama juttu Kaskisissa", Vierula sanoo.

Radassa on iso korjausvelka. Perusparannuksen kustannusarvio on sadasta miljoonasta eurosta 120 miljoonaan.

"Ruralia-insituutin selvityksen realistisessa mallissa arvioidaan radan aluetaloudellinen hyöty 12 miljoonaksi euroksi vuodessa. Eli perusparannukseen tarvittavat euroa kertyisivät kymmenessä vuodessa", Vierula muistuttaa.

Perusparannus toisi radalle käyttöikää 40–50 vuodeksi, hän sanoo.

Johannes Tervo
Suupohjan radan päätepiste rannikolla on Kaskinen, jonka satamalle ja tehtaille rautatieyhteys on elintärkeä.

Puukuljetukset radalla ovat jo lisääntyneet roimasti.

"Teuvan lastausraiteen pidennys valmistui viime syyskuussa. Sen jälkeen kaikki kolme suurinta Suomessa toimivaa metsäyhtiötä ovat kuljettaneet puuta Teuvan liikennepaikalta."

Suupohjan rata on perinteisesti ollut metsäteollisuuden rata. Isojen toimijoiden lisäksi alueen oma teollisuus alkaa käyttää rataa.

"Isojen Saha Oy on aloittanut havukuitupuun lastauksen Teuvalla. On erittäin iloinen asia, että alueen oma teollisuus hyötyy radasta", Vierula sanoo.

Johannes Tervo
Puutavaran lastaus Teuvalla on lisääntynyt sen jälkeen, kun kokojunakuljetukset tulivat mahdollisiksi.

Lue lisää:

Pohjanmaan kuitupuuta Kotkaan asti – kiitos kokojunakuljetusten: "Kaikki isot metsäyhtiöt kuljettavat nyt puuta Suupohjan radalla"

Kohta Suupohjan puu kolkuttelee jatkojalostukseen 24 vaunun kokojunakuljetuksina – Teuvan lastausraiteen pidennys valmistuu syyskuussa

Väylä päätti jatkoajasta: Kaskisten radan kunnossapitoa jatketaan vuoden 2022 loppuun

Lue lisää

Saavatko ympäristöjärjestöt tosiaan kartoittaa yksityisten metsiä jokamiehenoikeudella? Varatuomari: "Sillä on selvä kaupallinen tavoite"

Paha pula metsäkoneenkuljettajista edessä

Hyvä metsänhoito tarjoaa kunnille monikärkiohjuksen

Metsien suojelun lainsäädäntöä yksityistetään