"Nyt nämä ovat jo ennallaan", Antti Toija sanoo rauhallisesta lihakarjastaan. Toisin oli viime syksynä, kun susi tai sudet olivat vierailleet laitumella. "Karjan arvaamaton käytös jatkui pitkään." Kuva: Johannes Tervo
Onko kotikylä muuttunut susireviiriksi? – Antti Toija: ”Sudet alkavat vaikeuttaa elinkeinoani sekä tämän alueen ihmisten – erityisesti lapsiperheiden – elämää"
"Sudet eivät kuulu meidän lakialle", kauhajokelainen Antti Toija sanoo. ”Jos alkaisin rakentaa petoaitoja, hyväksyisinkö tilanteen, että tämä meidän kylä on muuttunut susireviiriksi."
”Tässä maanviljelysmaisemassa ei ollut susia minun lapsuudessani. Ei myöskään minun äitini lapsuudessa eikä edesmenneen isoisäni lapsuudessa", Antti Toija kertoo. Nyt kaupungin koulukyyti hakee perheen ekaluokkalaisen kotipihasta asti. Alueella tehtyjen susihavaintojen vuoksi. Kuva: Johannes TervoAntti Toijalla on lihakarjatila Kauhajoen Kantokylässä. Alueella tehtiin susihavainto viimeksi vähän ennen joulua, läheistä kylätietä ajanut näki suden autonsa ajovaloissa.
Viime syyskuussa susi tai sudet söivät vastasyntyneet kaksosvasikat Toijan tilan laitumella. Todennäköistä on, että sudet tulivat laitumelle kapeikosta joen yli.
Parin viime vuoden ajalta Toijan mailta on muitakin susihavaintoja.
Karjan päärotu on hereford. Kuva: Johannes Tervo”Mielestäni sudet eivät kuulu tähän meidän lakialle”, Toija viittaa isolle peltoaukealle, jossa on useita toimivia maatiloja.
”Tämä on haja-asutusaluetta, mutta kuitenkin taajasti asuttua ja elinvoimaista maaseutua. Eikä Kauhajoen keskusta ole kaukana.”
Toijan tilalta on Topeekalle muutama kilometri. Topeeka on Kauhajoen pääkatu, joka halkoo keskustaajamaa ja siihen kiinni kasvanutta Aronkylää. Keskustassa ja Aronkylässä on yhteensä noin 8 500 asukasta.
Toijan tilan ja Kauhajoen keskusraitin välissä on paljon asutusta, esimerkiksi Kalkunmäen asuntoalue.
”Ja tuolla suunnalla on Savikyläntien varren asutus”, Toija näyttää pihamaaltaan.
Laidunten ympärillä on high tensile -aita, joka kestää isännän nojailun vaivatta. "Näissä kotitaloon ja tilakeskukseen rajautuvissa laitumissa on kaksi lankaa." Kuva: Johannes Tervo
Tilalla on eläimiä noin 200. Kuva: Johannes TervoKynnys petoaitojen rakentamiseen on Antti Toijan mukaan tosi korkea.
”Aidan merkitys on tähän asti ollut se, että eläimet eivät tule aitauksesta ulos. Onko aitaamisen merkitys käännettävä nyt päinvastaiseksi”, hän kysyy.
”Onko susien takia ruvettava tekemään aitarakennelmia, jotka estävät pääsyn ulkopuolelta laitumelle?”
Olisiko petoaita jokirannassa estänyt susia tulemasta laitumelle viime syyskuussa, Toija miettii.
”Jos alkaisin rakentaa petoaitoja, hyväksyisinkö tilanteen, että tämä meidän kylä on muuttunut susireviiriksi.”
Sitä hänen on vaikea sulattaa.
”Se ei mene jakeluun. Eivät sudet tänne kuulu.”
”Tässä maanviljelysmaisemassa ei ollut susia minun lapsuudessani. Ei myöskään minun äitini lapsuudessa eikä edesmenneen isoisäni lapsuudessa – tämä on heidän synnyinseutuaan.”
Nyt kaupungin koulukyyti hakee perheen ekaluokkalaisen kotipihasta asti. Ilman susiuhkaa koululainen pyöräilisi pysäkille reippaan kilometrin päähän kodista.
”Onko suden suojelussa menty liian pitkälle? Eikö vähän vähempi riittäisi? Susi on globaalisti elinvoimainen laji”, Toija sanoo.
Laiduntava karja kuuluu luomutilan periaatteisiin ja tuotantoehtoihin. Kuva: Johannes Tervo
Talvella karja on tilakeskuksen pihatossa ja jaloittelutarhassa. Kuva: Johannes TervoLaidunten ympärillä on high tensile -aita.
”Kotitaloon ja tilakeskukseen rajautuvissa laitumissa on kaksi lankaa, samoin lohkojen väleissä. Hyvin on karja pysynyt kahden langan takana.”
”Tuolla ulkoreunoilla on kolmen langan aita.”
Jos laitumet ympäröitäisiin petoaidalla, sen pitäisi olla viiden langan high tensile -aita.
”Harjoitamme ympäristöystävällistä tuotantoa. Pyöritämme luomutilaa, hiilensidonnan koemme vahvuudeksemme, ja sitä olemme valmiita tehostamaankin oikein toteutetun laidunnuksen kautta", Antti Toija sanoo. Kuva: Johannes Tervo
Laidunkausi päättyi syyskuun lopussa. Karja palaa laitumelle toukokuussa. Kuva: Johannes TervoParikymmentä hehtaaria tilan laitumista rajautuu Kainastonjokeen ja Päntäneenjokeen.
”Jokirannoissa on yksi lanka. Se riittää ohjaamaan karjaa niin, etteivät eläimet mene veteen asti eivätkä murenna törmää.”
Karja maisemoi rantaa.
”Täällä päin on jättipalsamia paikoin riesaksi asti. Meidän kohdalla vieraslaji ei ole menestynyt. Kiitos kuuluu karjalle. Sitä en osaa sanoa, syökö karja jättipalsamia vai tallooko se kasvustot.”
Viisilankainen petoaita estäisi karjalta tehokkaasti maisemanhoidon.
Viljelijällä olisi muutakin mietittävää kuin sudet, Antti Toija sanoo. ”Välillä tuntuu, että rasat pärköää”, hän kuvaa tunnelmiaan kauhajokelaisella sanonnalla. "Se tarkoittaa sitä, kun rupeaa oikeasti tympäisemään." Rasat ovat yhtä kuin lapaset. Kuva: Johannes Tervo
Emolehmiä on satakunta, loput ovat nuorta karjaa. Kuva: Johannes Tervo
Toijan tilalla on karjaa varten noin 40 hehtaaria laidunta, joiden määrä pyritään nostamaan 70 hehtaariin. Tilalla kasvatetaan myös säilörehunurmea, viljaa elintarvikekäyttöön ja valkuaiskasveja myyntiin. Kuva: Johannes TervoLaiduntava karja kuuluu luomutilan periaatteisiin ja tuotantoehtoihin.
”Siirtyminen luomuun alkoi 2009. Siirtymäkauden jälkeen olemme olleet luomutuotantotila”, kertoo Toija, josta tuli tilan isäntä vuonna 2007.
Hän kuvaa tuntemuksiaan ristiriitaisiksi.
”Harjoitamme ympäristöystävällistä tuotantoa. Pyöritämme luomutilaa, hiilensidonnan koemme vahvuudeksemme, ja sitä olemme valmiita tehostamaankin oikein toteutetun laidunnuksen kautta.”
Ristiriitaisia tuntemuksia synnyttää sudensuojelu, joka Toijan mielestä on mennyt liiallisuuksiin.
”Sudet alkavat vaikeuttaa elinkeinoani sekä tämän alueen ihmisten, erityisesti lapsiperheiden, elämää. Tämänkaltaisen tilanteen ymmärtää vasta, kun joutuu itse sen keskellä elämään.”
Antti Toija korostaa, että ei halua lietsoa vastakkainasettelua maanviljelijöiden ja eläinsuojelijoiden välille eikä maaseudun ja kaupungin välille.
”En missään nimessä halua vastakkainasettelua. Maaseutu ja kaupunki tarvitsevat toisiaan.”
Hänen kantansa susiin on kuitenkin selvä. Niiden paikka ei ole asutuksen liepeillä. ”Kyllä sudella on oltava ihmispelko.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
