Älylaitteet nävertävät muistin sijasta nykyihmisen tarkkaavaisuutta
Useiden asioiden tekeminen samanaikaisesti heikentää oppimista ja voi samalla lisätä muistivirheitä.
Omaa muistiaan voi tukea vähentämällä useiden asioiden tekemistä samaan aikaan. Kuvituskuva arkistosta. Kuva: MIKKO STIG / LEHTIKUVAHektinen nykyaika älylaitteineen ja toistuvine ärsykkeineen ei todennäköisesti ole rapauttanut nykyihmisten muistia, arvioi Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikön johtaja Eino Solje.
Vaikka keskushermostoon päätyvä informaatiotulva on valtava, ei sen määrä ole Soljen mukaan käytännössä juurikaan muuttunut – vain sisällöt ovat erilaisia.
Nykyaika kuitenkin altistaa ihmiset tarkkaavuuden pirstoutumiselle. Solje muistuttaa, että esimerkiksi niin sanottua multitaskausta eli usean asian tekemistä samaan aikaan on ollut kautta aikojen eri muodoissa. Ennen kuitenkin osattiin kenties paremmin hakeutua sellaisiin tilanteisiin, joissa saatiin keskityttyä rauhassa vain yhteen asiaan.
Useiden asioiden tekeminen samanaikaisesti heikentää oppimista ja voi samalla lisätä muistivirheitä. Työmuistiin mahtuu kerrallaan vain yksittäisiä asioita ja harvoin yli kymmentä toisistaan irrallista asiaa.
”Nykyajassa työmuistin kapasiteettia voi kulua koko ajan siihen, että pitää yrittää muistaa, mitkä asiat ovat milloinkin kesken.”
Solje kuitenkin kyseenalaistaa myös sen ajatuksen, että stressi olisi nykypäivänä merkittävästi lisääntynyt.
Myös pitkäaikainen stressi koettelee muistia. Jos stressi etenee uupumukseen asti, asiat eivät välttämättä enää tallennu mieleen ja voi syntyä jopa lievän muistisairauden kaltainen tila. Tilasta toki parannutaan hitaasti, kun uupumus alkaa helpottaa.
Solje kuitenkin kyseenalaistaa myös sen ajatuksen, että stressi olisi nykypäivänä merkittävästi lisääntynyt.
”Nykyään on paljon asioita, jotka tekevät elämästä myös paljon helpompaa kuin ennen. Teknologian ansiosta esimerkiksi yksityiskohtia ei enää tarvitse muistaa yhtä paljon”, Solje huomauttaa.
Oikeuspsykologian dosentti ja tutkija Julia Korkman nostaa esille tutkimuksen, jossa selvitettiin älylaitteiden ja asioiden googlaamisen vaikutuksia muistiin.
”Ne asiat, jotka pystyi helposti tarkistamaan googlaamalla, eivät jääneet yhtä helposti mieleen, mutta toisaalta niitä asioita, joita ei pystynyt tarkistamaan, muistettiin yhtä hyvin kuin ennenkin”, Korkman tiivistää.
Ihmiset usein muistavat parhaiten noin 15–25-vuotiaana tapahtuneita asioita.
Korkmanin mukaan muistiin tallentuvat herkimmin sellaiset asiat, jotka ovat herättäneet paljon tunteita ja tuntuneet hyvin merkityksellisiltä.
”Harmillisesti kyllä traumaattiset, pelottavat ja kielteiset asiat jäävät erityisen hyvin mieleen.”
Lapsuusmuistoihin vaikuttaa Korkmanin mukaan vahvasti esimerkiksi se, kuinka paljon kokemuksista on ylipäätään keskusteltu perheessä.
Korkman kertoo, että ihmiset usein muistavat parhaiten noin 15–25-vuotiaana tapahtuneita asioita.
”Tämä liittynee siihen, että silloin aivot ovat jo hyvin kehittyneet, mutta samaan aikaan kaikki asiat ovat uusia. Kun jotakin tapahtuu ensimmäistä kertaa, se jää parhaiten mieleen – paitsi tietysti silloin, kun olemme ihan pieniä.”
Eino Solje huomauttaa, että kun tiettyjä asioita toistetaan tarpeeksi, ne jäävät paremmin muistiin.
”Moni meistä lankapuhelinta käyttäneistä varmasti muistaa edelleen sekä oman että monen tutun lankapuhelinnumeron – ihan vain siitä syystä, että toistoa oli niin paljon.”
Soljen mukaan muistiin jää herkemmin myös sellaisia asioita, jotka liittyvät johonkin jo ennestään tuttuun kokonaisuuteen. Muistamista helpottaa lisäksi se, jos tilanteeseen on liittynyt monta aistia samanaikaisesti, eli on vaikkapa nähty, tunnettu ja haistettu jotakin – kenties myös liikuttu samanaikaisesti.
Huonon yön jälkeisestä päivästä jää tavanomaista vähemmän muistikuvia.
Aivot osaavat taitavasti valikoida sellaisia asioita, joita kannattaa painaa mieleen, kertoo Solje.
Toisaalta jotkut asiat – kuten päihteet ja tietyt sairaudet ja lääkkeet – myös hankaloittavat asioiden mieleen painamista. Myös unella on suuri merkitys muistiin, eli huonon yön jälkeisestä päivästä jää tavanomaista vähemmän muistikuvia.
”Tietysti myös silloin, jos asia ei kiinnosta tai siihen on vaikea löytää motivaatiota, se ei jää mieleen, vaikka olisi tärkeäkin”, Solje toteaa.
”Interrail-matka jättää hirveästi muistijälkiä.”
Julia Korkmanin mukaan "harmaa arki" unohtuu helposti. Lomamatkoista puolestaan mieleen jäävät parhaiten sellaiset, joissa on liikuttu paljon paikasta toiseen.
”Esimerkiksi interrail-matka jättää hirveästi muistijälkiä.”
Korkmanin mukaan myös elämäntilanteet vaikuttavat muistiin. Jos elää voimakasta kriisiaikaa, jälkikäteen ajalta voi olla vaikea palauttaa asioita mieleen.
Korkman huomauttaa, että muisti ei ylipäätään ole kovinkaan luotettava, ja kaikenlaiset muistikuvat voivat muuttua ajan saatossa. Vaikka ihminen olisi aivan varma, että hän muistaa jonkun asian todella tarkasti ja oikein, tutkimusten mukaan muisti on todellisuudessa yleensä huomattavasti vähemmän tarkka.
Ihmisille voi kehittyä jopa täysin vääriä muistikuvia tapahtumista, joita ei ole koskaan tapahtunut.
”Kun jälkikäteen muistelemme jotakin asiaa, mielessämme siihen sekoittuu se, mitä olemme siitä sen jälkeen ajatelleet, lukeneet tai keskustelleet. Muistoja katsotaan aina nykyhetkestä käsin, jolloin niihin tulee nykyhetken käsityksiä, tunteita ja arvioita.”
Korkman huomauttaa, että ihmisille voi kehittyä jopa täysin vääriä muistikuvia tapahtumista, joita ei ole koskaan tapahtunut. Moni voi myös muistaa omina kokemuksiaan esimerkiksi lapsuudessaan muille sattuneita asioita – tai jopa elokuvissa näkemiään tai kirjoista lukemiaan sattumuksia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
