HELLAN KULMALTA Nuoruudessani olin mämmintekijä
Muinaisessa nuoruudessani olin perheemme mämmintekijä. Äiti ei töiltään ehtinyt, ja olin sitä mieltä, ettei pääsiäistä ole ilman mämmiä. Olin varmaan 11-vuotias, kun keittokirjan ja hiukan äidinkin ohjeilla tein mämmiä ensimmäisen kerran.
Mämmin tekeminen on helppoa, tosin aikaavievää. Aineksiksi riittää kilo mämmimaltaita, saman verran ruisjauhoja ja kuusi litraa vettä.
Imelsin kolmessa vaiheessa. Ensin kuumensin kolmanneksen vedestä poreilevaksi, en kiehuvaksi. Sopivan isossa astiassa sekoittelin veden ja kolmasosan maltaista ja jauhoista.
Seoksen päälle ripottelin kolmanneksen jauhoista ja maltaista. Astian peittelin paksujen pyyhkeiden alle lämpimään vähintään tunniksi, mieluummin pariksi.
Toisessa vaiheessa kuumensin seuraavat kaksi litraa vettä. Imellyksen päällä lämmenneet jauhot sekoittelin imellykseen, minkä jälkeen lisäsin veden ja pinnalle uuden jauho- ja mallaserän.
Kolmannen vesierän lämmitin tunnin, parin kuluttua. Jauhot ja maltaat sekoitin imellykseen ja lopuksi lisäsin veden.
Mämmiseoksen piti olla paksun vellin vahvuista, kun imeltämistä jatkettiin ainakin tunnin verran.
Imeltynyttä seosta en keittänyt, vaan vein sen ulos jäähtymään. Silloin ei vielä ollut isoja jääkaappeja.
Kun mämmi-imellys jäähtyi, kokosin paistoa varten kartonkiset tokkoset. Ne huuhdeltiin kylmällä vedellä ennen mämmin lisäämistä. Annoksesta tuli noin 15 tokkosellista, juuri sopivasti senaikaiseen sähköuuniimme.
Mämmiä paistettiin hiukan yli sadassa asteessa vähintään neljä tuntia, jopa yli yön. Uunista otettaessa tokkosiin ripoteltiin hiukan tavallista kidesokeria ja mämmi jäähdytettiin, ennen kuin sitä pääsi maistamaan.
Suolaa ja pomeranssikuorta tai siirappia en ole ikinä mämmiin lisännyt.
Suurin haaste oli jo silloin tokkosten löytäminen. Ne oli hankittava ennen maltaitten ostoa, koska saatavuudesta ei ollut varmuutta. Tokkosten puuttumiseen mämmin tekeminen aikanaan loppuikin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
