Toimeentulotuki on pakko korjata – mikään raha riitä nykyisenlaiseen avokätisyyteen
Jos perhe saa 4 000 euroa ilman ansiotuloja, kiinnostus töihin totta kai vähenee, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.). ”Harva lähtee yövuoroihin siivoamaan, jos saman rahan saa tekemättä mitään.”
Kuva: Jarkko Sirkiä8.12.202508:00
Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde.
Ongelma kytkeytyy yhä enemmän maahanmuuttoon. Vieraskielisten osuus tuensaajista on jo lähes 30 prosenttia. Esimerkiksi arabiankielisistä 54 prosenttia saa tukea, kun suomen- ja ruotsinkielisten osuus on vain 3,7 prosenttia.
Helsingissä yksinasuva saa tukea noin 1 300 euroa, yksinhuoltaja 2 000 euroa, kaksilapsinen perhe 3 000 euroa ja nelilapsinen 4 000 euroa. Suurissa perheissä summa nousee lähes 5 000 euroon.
Lisäksi maksetaan vesi, sähkö, vakuutus ja usein vuokravakuus. Hyvinvointialueet maksavat lisäksi täydentävää tukea: esimerkiksi 800 euroa irtaimistoon, 300 euroa polkupyörään, 250 euroa urheiluvälineisiin, 400 euroa vaunuihin, 80 euroa huvipuistorannekkeeseen. Helsingissä nuoret saavat 550 euroa harrastusmenoihin.
Tuki on veroton etuus eikä kannusta töihin. Jos perhe saa 4 000 euroa ilman ansiotuloja, kiinnostus töihin totta kai vähenee. Harva lähtee yövuoroihin siivoamaan, jos saman rahan saa tekemättä mitään. Jokainen ansaittu euro vähentää tukea heti suojaosan jälkeen, jolloin työnteosta ei juuri jää käteen.
Suomessa on jo 100 000 ulkomaalaista työtöntä, joista osa kotoutumiskoulutuksessa. Työttömyyden kasvu tulee puoliksi maahanmuutosta. Maahan tulee erityisesti opiskelijoiden perheenjäseniä, jotka edellisen hallituksen hullujen päätösten vuoksi pääsevät suoraan sosiaaliturvalle – vaikka heidän piti elättää itsensä.
Järjestelmää ei ole tarkoitettu tällaiseen, eikä mikään raha riitä moiseen avokätisyyteen.
THL arvioi, että Ruotsin tasolla ja säännöillä saajia olisi Suomessa puolet nykyisestä.
Eduskunnassa käsitellään paraikaa tuen uudistusta. Jatkossa saajan on haettava ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyyskorvausta, muuten tuki leikkaantuu puoleen.
Vasemmisto väittää tämän olevan ”hyvinvointivaltion purkamista”, vaikka todellisuus on päinvastainen. Muissa Pohjoismaissa ehdot ovat tiukemmat ja tuen taso matalampi, erityisesti maahanmuuttajille. THL arvioi, että Ruotsin tasolla ja säännöillä saajia olisi Suomessa puolet nykyisestä.
Ruotsi siirtyy malliin, jossa maahanmuuttajat saavat vain puolet tuesta. Tanskassa tämä on arkea – lisäksi edellytyksenä on yhdeksän vuoden asuminen, ja pienempää tukea saadakseen on tehtävä työtä 37 tuntia viikossa.
Perustuslakivaliokunta on todennut, ettei toimeentulotuki ole perustuslain takaama vähimmäisturva, vaan se ylläpitää sosiaalisesti hyväksyttävää elintasoa. Tukea voidaan ja sitä pitää rajata. Muut Pohjoismaat ovat jo tehneet tämän; Suomi tulee jälkijunassa.
Perussuomalaisten mielestä hyvinvointijärjestelmä voidaan pelastaa vain rajaamalla sosiaaliturva Suomen kansalaisille. Se vaatii perustuslain muutoksen. Jotain voimme tehdä kuitenkin heti ensi kaudella: rajataan tuki niille, jotka ovat asuneet Suomessa vähintään 10 vuotta.
Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
