Valtion työpaikoissa tehtävät etä- ja lähityöt ovat viime aikoina olleet otsikoissa. Kuva: Sanne Katainen
Valtion kiristyvä etätyösuositus herättää vastarintaa – ”Monipaikkaisuus on mahdollistanut joustavamman työnteon”
Noin 90 prosenttia valtion työntekijöistä on virkasuhteisia. Virkamiesten palvelussuhde ei perustu työsopimukseen.
Hybridityö, eli etä- ja lähityön tekemisen yhdistelmä, on yleistynyt Suomessa 2020-luvulla. Aihekuva. Kuva: Jaana Kankaanpää2020-luvun alusta lähtien valtiolle on rekrytoitu runsaasti työntekijöitä ympäri maata lupaamalla heille mahdollisuuksia tehdä joustavasti etätöitä.
Viime aikoina Petteri Orpon (kok.) hallitus on kuitenkin ottanut huomattavasti kielteisemmän linjan etätöihin. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) johtama valtiovarainministeriö suositteli marraskuun 11. päivänä peräti 12 päivää lähitöitä kuukaudessa valtion työntekijöille.
Kukin valtion virasto soveltaa suositusta omien lähtökohtiensa mukaisesti.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon neuvottelupäällikkö Minna Salmisen mukaan jäsenistön vastustus uusille suosituksille on ollut laajaa.
”Uudet etätyösuositukset on otettu vastaan järkyttyneinä. Koska työt ovat hoituneet hyvin etänä, henkilöstöstä on tuntunut erittäin epäoikeudenmukaiselta, että ilman erityisiä perusteluja ja tuottavuuden mittaamista etätyöstä on tehty negatiivinen asia”, Salminen toteaa.
”Henkilöstö on ollut myös surullista siitä, että heidän työtään ei tunneta ja arvosteta eikä heihin luoteta, vaan tuntuu siltä, että työnantaja haluaa kontrolloida tekemistä aiempaa enemmän”, Salminen kertoo.
”Uudet etätyösuositukset on otettu vastaan järkyttyneinä.”
”Valtiovarainministeriön suositus etä- ja hybridityön periaatteista on niin tuore, että virastoissa sitä ei ole laajalti käsitelty yhteistoiminnassa. Joissakin virastoissa on todettu, että nykykäytäntö jatkuu”, Ammattiliitto Pron sopimusalavastaava Leena Hiljanen toteaa.
Hiljasen mukaan noin 90 prosenttia valtion henkilöstöstä on virkasuhteisia ja 10 prosenttia työsuhteisia.
”Virkamiesten palvelussuhde ei perustu työsopimukseen. Etätyöstä ei tietoni mukaan ole sovittu työntekijöiden osalta työsopimuksessa”, Hiljanen sanoo.
Miten näistä asioista mielestänne pitäisi sopia? Voiko valtio työnantajana vain yksipuolisesti sanella, missä töitä milloinkin tehdään?
”Asia tulee tarkastella tehtävälähtöisesti virastojen yhteistoimintaryhmässä ja henkilöstön kanssa”, Hiljanen vastaa.
”Virkamiesten palvelussuhde ei perustu työsopimukseen. Etätyöstä ei tietoni mukaan ole sovittu työntekijöiden osalta työsopimuksessa.”
JHL:n sopimusasiantuntija Tiina Sulinin mukaan ministeriöissä ja virastoissa on 2020-luvun alun koronaepidemian jälkeen tehty loikkaus modernimpaan työntekoon asiantuntijatehtävissä.
”Monipaikkaisuus ja etätyö on mahdollistanut joustavamman työnteon tehtäville, joita voi tehdä myös muualta kuin omasta työpisteestä. Tämä mahdollistaa myös kilpailun osaavasta työvoimasta, kun asiantuntijoita voi palkata myös muilta paikkakunnilta, kuin missä viraston toimipisteet sijaitsevat”, Sulin toteaa.
”Etätyö on toiminut myös houkuttimena tulla valtiolle töihin, jossa muuten on etenkin asiantuntijatöissä yksityistä sektoria heikommat palkat”, Jukon Minna Salminen sanoo.
Virastot linjaavat ja ohjeistavat etä- ja hybridityön tekoa työnjohto- ja valvontaoikeudella.
”Etätyön laajuudesta ja mahdollisuuksista päättää kukin virastotyönantaja paikallisesti, mikä on näin liiton näkökulmasta hyvä. Valtion virastot poikkeavat toiminnoiltaan suuresti ja siellä parhaiten tunnetaan tehtävät ja niiden tarpeet suhteessa etänä ja läsnä tehtävään työhön”, JHL:n Tiina Sulin tähdentää.
”On varmaankin selvää, että sairaala- tai vankilaolosuhteet tarvitsevat ammattilaisia paikkasidonnaisiin töihin. Toisaalta puhtaasti asiantuntijatehtäviä tekevässä virastossa on mahdollista, että työtä voi tehdä hyvinkin itsenäisesti tietokoneella ja silloin etätöiden teko voi olla vapaampaa.”
”Monipaikkaisuus ja etätyö on mahdollistanut joustavamman työnteon tehtäville, joita voi tehdä myös muualta kuin omasta työpisteestä.”
SAK:n työhyvinvoinnin ja -suojelun asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi toivoo, että työpaikoilla pystytään tekemään järkeviä ja joustavia ratkaisuja lähi- ja etätöiden järjestämisestä.
”Jos kirjalliseen työsopimukseen ei ole tehty mitään kirjausta työntekopaikan valinnasta, se on juridisesti vähän hankalaa. Silloin työnantaja voi määrätä työntekijän toimistolle. Mutta jos suusanallisesti on annettu ymmärtää, että työntekopaikan voisi valita vapaasti, se on sana sanaa vastaan”, Työläjärvi toteaa.
”Nämä ovat niin merkittäviä kysymyksiä, että pitäisi ainakin henkilöstön edustajien kanssa käydä tiiviitä keskusteluja siitä, millainen ratkaisu on järkevä ja perusteltu missäkin työtehtävässä. Lähtökohta on, että työt tulevat hyvin tehdyiksi – työntekopaikka on vain väline.”
Riitta Työläjärvi arvioi, että työpaikkojen ideointipalaverit ja aivoriihet hoituvat usein tehokkaasti lähikokouksilla.
”Mutta itsenäisessä asiantuntijatyössä työrauha on tärkeää. Avokonttorin häly ja äänten kakofonia on monesti mahdoton ympäristö keskittymiselle. Lisäksi se on usein tietosuojakysymys.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
