Suomi voisi myydä ammattikoulutusta kehitysmaihin

Kuva: Kari Salonen

Suomi on perinteisesti tehnyt kehitysaputyötä ihmisoikeuksien, puhtaan veden ja paremman terveyden puolesta.

Tulevaisuudessa uutta voisi olla ammattikoulutuksen vieminen.

”Koulutuksen merkitys kehitysavussa on nousemassa. Meille voisi olla markkinoita ammatillisen koulutuksen viennissä. Kehitysmaissa on usein hyvin vieras ajatus, että fyysisen työn tekijänkin pitäisi käydä koulua”, kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo.

Uutta on myös, että kehitysapuvaroja kohdistetaan vähemmille maille, jolloin niiden hallinta on helpompaa. Kohdemaiden määrä on vähentynyt seitsemään ja niistä Vietnam on kehittynyt niin suotuisasti, että se jää tulevaisuudessa pois.

Haavisto esitteli Suomen kehityspolitiikan suuntaa eduskunnassa tänään.

Vuonna 2015 päättyvät YK:n vuosituhattavoitteet ovat Haaviston mukaan vieneet kehitystä oikeaan suuntaan. Nyt valmistaudutaan uusiin tavoitteisiin.

Kehitysmaiden kumppaneina on nykyisin länsimaiden kehitysaputyön ohella uusia maita, esimerkiksi Iran, Malesia, Turkki ja Kiina.

Ne tekevät sitä, mitä Suomi 1970-luvulla.

”Me tehdään terveyttä ja vettä ja tuetaan kansalaisyhteiskuntaa ja vieressä joku toinen maa rakentaa tehdasta. Mutta ne ovat isoa asioita näissä maissa”, Haavisto kertoo.

Nykyisin huomio keskittyy myös kehitysmaiden oman rahoituksen lisäämiseen. Maiden omaa verotusta voi kehittää ja lisätä sen avoimuutta.

Perussuomalaisten mielestä Suomen kehitysapu pitäisi kerätä lahjoituksin.

Puolue perustaisi kehitysapurahaston, johon pohjarahoitus otettaisiin valtion budjetista. Vähitellen valtion roolia kuitenkin pienennettäisiin ja kansalaisten lahjoitusten osuus kasvaisi.