Merialueilla oli runsaasti sinilevää heinä-elokuussa

Ravinne- ja sääolosuhteiden suosiessa sinileväkukinnat ovat mahdollisia vielä syksylläkin. Kuva: Markku Vuorikari

Merialueilla sinilevätilannetta seurattiin muun muassa satelliittihavaintojen avulla.

"Sinileviä esiintyi runsaasti heinäkuun puolivälistä lähtien Suomen avomerialueilla etenkin Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Suomenlahden länsiosassa, Saaristomeren eteläosassa ja Ahvenanmerellä. Elokuun puolella sinileviä oli ajoittain runsaasti myös Selkämeren eteläosassa ja itäisellä Suomenlahdella", sanoo tutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta.

"Tuulet pitivät kuitenkin sinilevät pääasiassa veteen sekoittuneena. Rannikkoalueilta sinilevähavaintoja ilmoitettiin lähinnä Suomenlahdelta ja Saaristomereltä."

Sinilevien pintakukinnat noudattivat pääosin kesän alussa tehtyä leväkukintariskin arviota, joka perustui talven ja kevään aikana mitattuihin ravinnepitoisuuksiin, mallinnukseen sekä asiantuntija-arvioon.

"Suomenlahden rannikolla ennakoitu suuri leväkukintariski ei toteutunut koko laajuudessaan meriveden alhaisen lämpötilan vuoksi. Lisäksi ajoittaisten voimakkaiden tuulten aiheuttaman pintaveden sekoittumisen takia sinilevät eivät muodostaneet huomiota herättäviä pintaesiintymiä", sanoo johtava tutkija Harri Kuosa Suomen ympäristökeskuksesta.

Sinilevien ohella vettä värjäsivät heinä-elokuun vaihteessa myös suopursuruostesienen itiöt Saaristomeren ja Suomenlahden rannikoilla ja elokuun alkupuolella panssarisiimalevä läntisen Suomenlahden rannikolla. Molempien massaesiintymät värjäävät vettä huomiota herättävän punertavaksi, mutta ne eivät ole myrkyllisiä.

Järvillä sinilevätilanne oli tänä kesänä järvillä keskimääräistä parempi lukuun ottamatta heinäkuun alkupuolta ja elokuun loppua, jolloin sinilevää havaittiin ajankohdalle tyypillisesti tai hieman enemmän.

"Viileä ja epävakainen sää esti sinilevien runsastumista ja pintakukintojen syntyä järvillä. Sinilevät esiintyvät yleensä runsaimmillaan järvillä elokuussa. Viimeaikaiset voimakkaat sateet ja niiden vesistöihin huuhtomat ravinteet selittävät osaltaan sinilevän runsastumista elokuun lopussa", sanoo ryhmäpäällikkö Marko Järvinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Runsaita tai erittäin runsaita sinileväkukintoja havaittiin kesän aikana kahdellakymmenelläkuudella, pääasiassa rehevällä seurantajärvellä. Seurannan piirissä oli kaikkiaan 237 valtakunnallista järvihavaintopaikkaa.

Tyypillisesti sinilevien massaesiintymien kesto oli kuitenkin lyhyt, ja kukinta voitiin havaita järvellä vain yhdellä seurantaviikolla. Kaksi viikkoa tai kauemmin yhtäjaksoisesti kestäneitä runsaita tai erittäin runsaita sinileväkukintoja esiintyi vain yhdellätoista seurantajärvellä.

Heinäkuun lopussa ja elokuussa Lounais- ja Etelä-Suomen järviltä saatiin havaintoja harmittomista suopursuruostesienen itiöiden muodostamista pintaesiintymistä.

Kansalaiset voivat osallistua sinilevähavainnointiin Järvi-meriwiki -verkkopalvelun avulla.

Virallisen leväseurannan ulkopuolelta saatiin kesän aikana Järvi-meriwikiin yhteensä 839 havaintoa. Niistä 479:ssä oli havaittu levää, ja 360:ssa ilmoitettiin levättömyydestä. Eniten kansalaishavaintoja levätilanteesta tuli heinäkuun kahtena ensimmäisenä viikkona sekä heinäkuun viimeisellä viikolla.

Suomen ympäristökeskus jatkaa sinilevien havainnointia syyskuun loppuun asti, mutta viikoittainen tiedotus päättyy elokuun lopussa.

Valtakunnallinen leväseuranta aloitettiin kesällä 1998. Seurantaan kuuluu noin 240 pysyvää havaintopaikkaa järvillä ja noin 30 havaintopaikka rannikolla.