Suunnitelma EU:n uudeksi maatalouspolitiikaksi paljastetaan keskiviikkona – Siltä odotetaan kevyttä hallintoa

Maatalouskomissaari Phil Hogan tuo ministerineuvostoon esityksensä uudeksi capiksi vuoden 2021 jälkeen keskiviikkona. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Euroopan komissio kertoo keskiviikkona, millainen tulevasta Euroopan yhteisestä maatalouspolitiikasta (common agriculture policy, cap) tulee.

Komissiosta tihkuneiden tietojen mukaan jäsenmaille halutaan kanavoida enemmän valtaa päättää omista maataloustoimenpiteistään. Tämä tarkoittaisi sitä, että komissio kertoisi ensin EU:n yhteiset maatalouspolitiikan tavoitteet. Sen jälkeen jokaisen jäsenmaan kanssa tehtäisiin strateginen suunnitelma, millä keinoilla tavoitteisiin päästään. Suomelle tämä voisi olla myönteinen asia, koska käytännön toimissa löytyy eroja esimerkiksi Keski-Euroopan maatalousmaihin verrattuna.

Tulevaisuuden maatalouspolitiikan tavoitteiden on haluttu perustuvan tuloperusteiseen, moderniin ja kansainväliseen järjestelmään, joka on mahdollisimman yksinkertainen.

Suurimmat kysymysmerkit Suomelle ovat mahdolliset muutokset hallinnointijärjestelmään. Esimerkiksi tukijärjestelmille EU haluaa määritellä tarkat reunaehdot. Pelkona onkin, että byrokratia lisääntyisi, jos jokaisen maan oman kansallisen toimintasuunnitelman toteutumista valvottaisiin nykyistä enemmän.

Luonnos on Suomen neuvottelijoiden mielestä kuitenkin hyvä: Se pitää sisällään viittauksia ruokaturvaan, nuorten viljelijöiden asemaan, maaseudun kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Se yrittää puuttua myös hallintojärjestelmän yksinkertaistamiseen.

Komissio ei kuitenkaan aio keskiviikkona ottaa kantaa raha-asioihin. Komissiosta vuotaneessa paperissa mainitaan mahdollisuus tukikattoon ja erityistukiin aktiiviviljelijöille, mutta siihen se jää. Rahoituskeskustelut ja tukikysymykset kuuluvat tiiviisti tulevan seuraavan vuosikymmenen rahoituskehysneuvotteluihin, joista päätetään vasta ensi vuoden puolella.

Keskiviikon tiedonannon jälkeen esitys menee EU-parlamentille ja jäsenmaiden neuvostolle. Lopullisia päätöksiä tehtäneen aikaisintaan 2021, ja uusi politiikka tulee voimaan mahdollisesti vasta 2024.