Puolustusinvestoinnit tukevat siviilikäyttöäkin

Kulkuyhteydet on pidettävä kunnossa, jotta niitä voidaan käyttää kriisiaikoina. Tämä hyödyttää myös siviilikäyttöä. Kuva: Petteri Kivimäki

Puolustusasioiden vuosi on ollut EU:ssa aktiivinen. Vaikka keväällä julkaistu puolustuksen valkoinen kirja oli visiottomuudessaan hienoinen pettymys, useita puolustukseen liittyviä aloitteita on viety eteenpäin niin rahoitusinstrumenttien ja teollisuuspolitiikan kuin puolustusalan sisämarkkinoiden ja sääntelyn purkamisenkin osalta. Ukrainan sodan luomia uusia realiteetteja siirretään nyt käytäntöön.

Noin viikko sitten komissio julkaisi kaksi uutta tärkeää puolustusalan aloitetta: paketin, jolla edistetään sotilaallista liikkuvuutta, sekä tiekartan, jolla halutaan parantaa puolustusteollisuuden kapasiteettia.

Sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseksi komissio haluaa luoda eräänlaisen sotilaallisen Schengen-alueen. Jäsenvaltiot velvoitettaisiin käsittelemään lupa sotilaskaluston ja joukkojen siirtämiseen normaalitilanteessa enintään kolmessa päivässä. Kiireellisille tilanteille luotaisiin erillinen järjestelmä.

Myös infrastruktuurin, kuten siltojen ja rautateiden, valmiutta halutaan parantaa kestämään raskaat sotilaalliset kuljetukset. Huomiota kiinnitetään lisäksi niin kutsuttuihin sotilaallisiin käytäviin eli kulkusuuntiin, joista halutaan poistaa hidastavat pullonkaulat.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on jo aiemmin varoittanut, että kaikki suunniteltu tulee maksamaan erittäin paljon. Valistuneimmatkin arviot eroavat keskenään – joka tapauksessa puhutaan kymmenistä miljardeista. Myös luvituksen sujuvoittaminen tulee vaatimaan vankkaa poliittista tahtoa.

On odotettavissa, että jotkin jäsenmaat vaativat vielä merkittäviä tarkistuksia, ja budjettineuvotteluista voi tulla erittäin vaikeat. On kuitenkin ymmärrettävä, ettei tarkoitukseen suunnattu raha ole uppoava kustannus, vaan se myös kehittää maanosaamme ja luo uusia työpaikkoja. On arvioitu, että 96 prosenttia rakennettavasta infrastruktuurista soveltuu siviilikäyttöön.

On äärimmäisen tärkeää, että komissio on uskaltanut laatia kunnianhimoisen asetusmuotoisen aloitteen. Perustelut investointien tarpeelle on onneksi helppo antaa: puolustuksen näkökulmasta kriittisellä paikalla sijaitseva silta, joka ei kanna panssarivaunua, on yhtä suuri riski kuin viestiyhteys, joka pettää komentoketjun keskellä. Ilman kestäviä ja yhteentoimivia siltoja, teitä, satamia, lentokenttiä ja rautatieyhteyksiä sekä kuljetuksia tukevia rakenteita sotilaallisia voimia ei tosipaikan tullen saada siirrettyä nopeasti mantereemme poikki uhanalaisiin suuntiin, myös Suomeen.

Sotilaallinen liikkuvuus on EU:n turvallisuuspoliittisten tavoitteiden ytimessä. Turvallisuusympäristö, jossa nyt elämme, ei ole palaamassa entiselleen, ja siksi on päivänselvää, että tämä tie on kuljettava loppuun asti. Suomen hallituksen ja viranomaisten on syytä olla tässä asiassa aloitteellisia ja aktiivisia, jotta resursseja saadaan myös kotimaahan.

Kolumnin kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.).