Pilkkikairoja Suomesta pohjoiseen jäämaailmaan

Mora Swedenin toimitusjohtaja Fredrik Skarp (vas.) tekee avantoa akkuporakoneeseen kytketyllä Rapalan kairalla. Vieressä Jukka Roikonen kairaa käsi-voimin Mora-kairalla. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkisto

JYVÄSKYLÄ (MT)

Pohjoismainen pilkkikairojen valmistus keskittyy Suomeen ja Jyväskylään, kun Rapalan Ruotsista ostaman Moran kairatehtaan koneet saadaan täyskäyttöön.

Rapala siirsi kairatehtaan koneet tytäryhtiön KL-Teho Oy:n ja entisiin Normarkin varastohalleihin Jyväskylän Korpilahdelle. Koneita on viritelty vuodenvaihteesta alkaen.

Pitkälle automatisoidulla linjastolla syntyy jopa sata kairaa tunnissa. Maalauslinjan läpäisee tunnissa 150 kairaa.

”Viikossa voimme valmistaa jopa 3 000 kairaa, vuodessa sata tuhatta”, KL-Teho Oy:n toimitusjohtaja Jukka Roikonen kertoo.

Kairatehdas työllistää nyt seitsemän ihmistä. Kesällä määrä voi nousta pariinkymmeneen.

Kairat valmistetaan Mora- ja Rapala UR -nimisinä. Rautaruukin teräksestä tehdään rungot, ruotsalaisen Sandvikin teräksestä teräpalat.

Moran malleja on 17, Rapalan UR-kairoja neljää eri mallia. Pienimmällä syntyy 110-millinen reikä, suurimmalla yli 200-millinen.

Koneet ovat tulossa pilkintäänkin. Rapala ryhtyy tekemään yhteistyötä akkuporakoneita tekevän Makitan kanssa.

Koekäytössä olleella akkuporakoneen pyörittämällä kairalla syntyi helposti avanto puolimetriseen teräsjäähän. Polttomoottorikairakin läpäisi jään, kun kone suostui vihdoin käynnistymään.

”Pyrkimyksemme on saada nuoriso innostumaan pilkinnästä”, Rapalan liiketoimintajohtaja Lars Ollberg sanoo.

Temppu onnistuu lisäämällä tuotevalikoimiin elektroniikkaa.

Akkuporakoneen lisäksi tulossa ovat vedenalaiskamerat ja avannosta veteen työnnettävät kaikuluotaimet.

Amerikassa suuri osa pilkkijöistä on Ollbergin mukaan 18–25-vuotiaita. Suomalaiset alan harrastajat ovat keskimäärin vanhempia.

Pohjoismaiden lisäksi Kanada, Pohjois-Amerikka ja Venäjän Euroopan puoleinen osa ovat Rapalan päämarkkina-alueet. Pilkkivarusteita menee jonkin verran myös Japaniin, Koreaan, Kiinaan, Puolaan, jopa Saksaan.

Suomessa harrastajakalastajan perinteinen pilkkikala on vaaksanmittainen ahven. Niitä narraa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan 800 000 suomalaista vuosittain.

Normarkin myyntipäällikkö Kimmo Mänttäri ennustaa, että seuraava buumi on kuhan pilkintä sisävesillä. Mereltä kuhaa jo pilkitään ja saadaan.

Venäjällä on miljoonia innokkaita pilkkijöitä. Rapalan tuotteita varten Venäjälle on perustettu kahdeksan jakelukeskusta.

Venäjälle ei sentään tehdä omaa kairamallia, jossa kierteet ovat väärinpäin. Itänaapurin pilkkijöiden uskotaan oppivan pyörittämään Suomessa valmistettua kairaa samaan suuntaan kuin Suomessa.

Rapalan vajaan 300 miljoonan euron liikevaihdosta talvikalastuksen osuus on jo noin kymmenen prosenttia. Ollberg luonnehtii bisnestä ”kohtuullisen kannattavaksi”.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF