Kysely: Maanpuolustusaktiivien enemmistö ulottaisi kutsunnat naisille, mutta naisten asepalvelus jakaa mielipiteet

Lähes jokainen kyselyn vastaajista on valmis puolustamaan Suomea, jos maahan hyökättäisiin.
Kyselyn mukaan maanpuolustusaktiivien enemmistö ottaisi naiset mukaan kutsuntoihin, mutta naisten asepalvelus jakaa mielipiteet. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa.

Maanpuolustustahto on maanpuolustusjärjestöjen jäsenten joukossa korkealla. Kysyttäessä: "Jos Suomeen hyökätään, olisitteko valmis itse osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?" 97 prosenttia vastasi "kyllä".

Maanpuolustusaktiivien enemmistö ottaisi naiset mukaan kutsuntoihin, mutta naisten asepalvelus jakaa mielipiteet. Näkemykset selviävät neljälle maanpuolustusjärjestölle tehdystä perjantaina julkaistusta kyselystä, johon vastasi 8  300 liittojen jäsentä.

Vastaajista 42 prosenttia ulottaisi kutsunnat pakollisiksi naisille. Asepalveluksen he jättäisivät edelleen vapaaehtoiseksi. 16 prosenttia vastaajista ulottaisi naisiin sekä kutsunnat että asevelvollisuuden.

26 prosenttia lähettäisi kaikille 18 vuotta täyttäneille naisille lisää tietoa mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. 15 prosenttia ei muuttaisi nykyistä järjestelmää ollenkaan.

Kysyttäessä Suomen puolustusjärjestelmän perustasta, 63 prosentin mielestä puolustusjärjestelmän pitäisi perustua nykyisenkaltaiseen miehiä koskevaan yleiseen asevelvollisuuteen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. 35 prosentin mielestä järjestelmän pitäisi perustua sekä miehiä että naisia koskevaan yleiseen asevelvollisuuteen.

Vastaajista 85 prosenttia on Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton jäseniä, loput Maanpuolustuskiltojen liiton ja Maanpuolustusnaisten liiton jäseniä. Vastaajista 92 prosenttia on miehiä.

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenistä reilu puolet on tämän vuoden aikana päivittänyt kotivaransa ja tehnyt varautumistoimia mahdollisten sähkökatkojen varalta. Ampumaharjoitteluun on osallistunut tänä vuonna 44 prosenttia kyselyyn vastanneista miehistä ja 33 prosenttia naisista.

Venäjän toimet huolettavat vastaajia. Heistä 86 prosenttia arvioi Venäjän viimeaikaisten toimien vaikuttaneen joko erittäin tai melko kielteisesti Suomen turvallisuuteen.

Huolta aiheuttavissa tekijöissä Venäjä ja Ukrainan sota ovat kaksi tärkeintä asiaa. Venäjän kehitys huolettaa eniten ja Ukrainan tilanne toiseksi eniten. Kyselyn asteikko on yhdestä viiteen, jossa yksi on paljon ja viisi ei lainkaan. Nyt Venäjän kehityksen aiheuttama huoli saa lukemaksi 1,35, kun kolme vuotta aiemmin samalle jäsenistölle tehdyssä kyselyssä huoli Venäjästä sai lukemaksi 2,05.

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenistä 62 prosenttia uskoo, että sotilaallinen tilanne kehittyy entistä uhkaavammaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomen Nato-jäsenyyden uskotaan kuitenkin tuovan lisää turvallisuutta, sillä se nousee turvallisuutta lisäävien tekijöiden joukossa toiseksi korkeimmalle sijalle. Ylimmäksi nousee Suomen osallistuminen pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön.