Ympäristö

"Ympäristönsuojelurikkomusten selvittelyssä vaatimus näytöstä on iäisyysongelma"

Erä 16.04.2018

Sääksien pesäpuiden rauhoituksia ja niiden vaikutuksia on ratkottu useamman kerran korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO).


Tekopesän rakentaminen vaatii aina maanomistajan suostumuksen. Tekopesät ovat samalla tavalla luonnonsuojelulain suojaamia kuin luonnonpesät.

Sääksien pesäpuiden rauhoituksia ja niiden vaikutuksia on ratkottu useamman kerran korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO).

Sääksisäätiön toiminnanjohtajan Juhani Koivun mukaan ympäristönsuojelurikkomusten selvittelyssä vaatimus näytöstä on puolin ja toisin iäisyysongelma.

Seinäjoen tapausta hän kuvailee, siltä osin kuin hän asian ylipäätään tuntee, surullisen kuuluisaksi ja runsaasti ristiriitaisia taustatietoja sisältäväksi prosessiksi.

”Oikeus ottaa kantaa ja ihmisten on tyytyminen siihen.”

Helsinki–Tampere -moottoritien rakentaminen on aikanaan ollut yhteiskunnallisesti niin merkittävä hanke, että tiedossa olleet seitsemän sääksen pesää eivät estäneet tien rakentamista, kertoo Koivu.

Hän oli hankkimassa maanomistajilta lupia korvaaville tekopesille ja rakentamassa niitä.

Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä kertoo, että elykeskus on toimivaltainen viranomainen sääksen pesäpuu- ja pesäasioissa.

Rauhoitus raukeaa, jos sääksi lakkaa käyttämästä pesää säännöllisesti. Säännöllisyys ei kuitenkaan tarkoita vuosittaista pesän käyttöä, sillä linnuilla voi olla vaihtopesiä, sanoo Hyvärinen.

Elykeskus ottaa kantaa pesän käyttöön tai käytön säännöllisyyteen. Viime kädessä asian ratkaisee tuomioistuin.

Hyvärinen myös korostaa, että pesiä ei suojella erillisin viranomaispäätöksin, vaan niiden suojelu perustuu suoraan luonnonsuojelulakiin. Siten myöskään pesän rauhoituksen päättymisestä ei tehdä erillistä viranomaispäätöstä.

Tekopesän rakentaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan edellyttää maanomistajan suostumusta. Maanomistaja voi purkaa ilman suostumusta tehdyn rakennelman, jos siinä ei pesitä, selittää Hyvärinen.

Kun sääksi on ottanut pesän käyttöön, pesää ei kuitenkaan saa purkaa edes pesimäkauden ulkopuolella.

Linnut asettavat tiukat reunaehdot sekä pesälle että sen sijainnille, sanoo Sääksisäätiön Koivu.

Jos maallikkolintuharrastaja päättää rakentaa sääkselle tekopesän, on hyvin todennäköistä, että lintu ei kelpuuta pesää.

Ensimmäinen kriteeri on, että tekopesän lähettyvillä sijaitsee saalistuskelpoisia järviä tai lampia, joista lintu löytää ravintoa. Saalistusvedet saisivat sijaita mieluiten alle kymmenen kilometrin päässä pesästä.

Sääksen pesäpuu on ylispuu, joka erottuu selvästi ympäristöstään. Puun on oltava riittävän tukeva, eikä lintu kelpuuta mitä tahansa lautakyhäelmää pesäkseen.

”Linnulla on oltava esteetön näkymä mieluiten kaikkiin ilmansuuntiin. Puuston umpeenkasvu pesäpuun lähiympäristössä on yksi pesäpaikkojen autioitumisen syy”, Koivu kertoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit