Ympäristö

Professori: Yksikään hiilikompensaatioita myyvä palvelu ei ole tieteellisesti luotettava – kotimaiset palvelut pyrkivät hyvään, ulkomaisten joukossa huijareita

Kirjavat kompensaatiopalvelut opettavat kuluttajille, että hiilidioksidia on poistettava pikaisesti ilmakehästä.
Jarkko Sirkiä
Kuluttajien keskuudessa yleisintä on hyvittää lentämisestä aiheutuvia päästöjä. Usein päästöhyvitys maksetaan johonkin ulkomaiseen palveluun, joka lupaa sitoa päästöä vastaavan määrän hiiltä esimerkiksi istuttamalla tai suojelemalla metsää.

Yhä useampi kuluttaja kompensoi lomalennoistaan aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Puhtaampi omatunto maksaa usein vain muutaman euron. Anekauppaa, paheksuvat jotkut.

Myös yritykset ovat tehneet päästöjen kompensoinnista myyntivaltin: "Osta uusi auto, kompensoimme sen valmistuksesta syntyvät päästöt."

Hiilipäästöjen kompensointi tarkoittaa, että siihen erikoistunut taho kerää rahaa, jolla se poistaa hiiltä ilmakehästä. Yleisin keino on istuttaa tai suojella metsää. Moni kuluttaja pohtii, voiko siihen luottaa, että kompensaatiomaksuilla todella sidotaan hiiltä pysyvästi.

Akateemikko, Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala, antaa asiaan melko jyrkältä kuulostavan vastauksen. Ei voi luottaa, sillä hiilen sitoutumista ei todenneta puolueettomilla mittauksilla vielä missään päin maailmaa.

Kulmala ei itse käytä toistaiseksi mitään kompensaatiopalveluja.

"En käytä sen takia, etten pidä niitä luotettavina. Koetan kompensoida päästöjä toimimalla itse, kuten istuttamalla puita ja pienentämällä hiilijalanjälkeäni. Sitten kun palvelut ovat luotettavia, alan käyttää niitä."

Todellisuudessa Kulmala tekee ilmaston eteen huomattavasti enemmän kuin istuttelee puita. Hän paiskii töitä, jotta hiilensidonnan todentaminen saataisiin käyntiin maailmanlaajuisesti. Siihen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, jossa Suomi toimii veturina.

"Käytän suuren osan ajastani saadakseni todentamisen kuntoon. Tavoite ei välttämättä ole kaukana, mutta pitäisi saada läpimurtoja aikaan ja uudet pilotit aikaiseksi."

Piloteilla Kulmala tarkoittaa mittausten aloittamista paikoissa, joissa ollaan vasta istuttamassa tai suojelemassa metsää kompensaatiota varten. Etenkin maaperän hiilensidonnasta tarvitaan yhä enemmän tietoa.

Tarvittava osaaminen löytyy muun muassa kasvihuonekaasujen mittaukseen erikoistuneesta ICOS-tutkimusverkostosta, jonka päämaja sijaitsee Helsingissä.

Tieteellisen näytön puutteesta huolimatta Kulmala on tyytyväinen, että kompensaatiopalveluja on tarjolla. Siten ihmiset oppivat, että ilmakehään päästettyjä kasvihuonekaasuja on poistettava. Niin on tehtävä, vaikka päästöt loppuisivat tähän paikkaan. Muutoin ilmakehä lämpenee liikaa ja olemme tuhon tiellä.

Toiseksi hiilidioksidin poistamisella on niin kova kiire, ettei ihmiskunnalla ole aikaa odottaa sataprosenttista tieteellistä näyttöä hiilensidonnan toimivuudesta.

Todentaminen lienee arkipäivää kymmenen vuoden päästä, mutta siihen asti riittää, että ymmärretään, että lisääntyvä kasvillisuus sitoo hiiltä.

Ratkaisu tieteellisen näytön puutteeseen on ylikompensointi eli se, että hiilidioksidia pyritään poistamaan ilmakehästä moninkertaisesti enemmän kuin mitä hyvitettävästä toiminnasta on aiheutunut. Esimerkiksi metsää istutetaan niin paljon, ettei maksettu hiilensidonta mitätöidy metsätuhon sattuessa. Siten toimii muun muassa suomalainen Compensate-säätiö, jonka asiantuntijapaneeliin Kulmala kuuluu.

Ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofeja ja tulipaloja, joten huoli metsien säilymisestä on aiheellinen.

Maailmalla hiilensidontapalveluiden joukossa on myös huijareita, Kulmala tietää. Suomessa palveluita on kymmenkunta, eikä Kulmala ole havainnut niiden joukossa vilpillisiä toimijoita. Kyse on vain siitä, että kompensointi täytyy tehdä entistä luotettavammin ja paremmin.

Professori ei lähde laittamaan keskeneräisiä kompensaatiopalveluja paremmuusjärjestykseen. Monella niistä kompensaatio voi olla kunnollinen, vaikka todentaminen vielä uupuu.

Kulmalan mukaan kompensointi voi olla hyvinkin tehokasta. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ilmakehästä pitäisi poistaa vuosittain 20 gigatonnia hiilidioksidia. Markkina on iso ja saastuttajan kuuluukin maksaa.

"Kompensointi on periaatteessa todella hieno juttu. On ymmärrettävää, ettei se vielä toimi täysin. Toistaiseksi kompensaatiopalvelujen käyttö voi ollakin omantunnon paikkaamista, mutta nämä askelet pitää ottaa."

Hiilen poistamiseksi ilmakehästä tarvitaan kaikkia mahdollisia keinoja: hiilensidontaa metsiin, peltoihin ja maaperään, soiden ennallistamista sekä uusia teknologioita.

Koska Suomi on prosenttiluokassa maapallon suurpäästäjistä, tehokkain keinomme hillitä ilmastonmuutosta on luoda toimivia käytäntöjä ja viedä niitä maailmalle. Sellainen on juuri hiilensidonnan todentaminen hiilinielujen lisäämiseksi.

Lue lisää: Kotimaisten hiilensidontapalvelujen hinnoissa isot erot: Suomalaisen vuosipäästöjen hyvitys maksaa 79–2 800 euroa

Kotimainen hiilensidontapalvelu maksaa metsänomistajille lannoittamisesta

Lue lisää