Yli 800 000 työntekijää siirtyi Ylivieskasta Nivalaan! – pölyttäjäarmeija ahersi Aittoperän värikasviviljelyksillä – ja vähän muuallakin - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Yli 800 000 työntekijää siirtyi Ylivieskasta Nivalaan! – pölyttäjäarmeija ahersi Aittoperän värikasviviljelyksillä – ja vähän muuallakin

Pasi Ainasojan värimorsinkoviljelyksillä Nivalassa on kesäkuussa työskennellyt 800 000–900 000 uutta työntekijää. Niiden tukikohtana on 21 mehiläispesää, jotka ylivieskalainen mehiläistarhaaja Kari Vääräkangas toi Nivalaan.
Päivi Karjalainen
Kari Vääräkangas asettaa hunajakakun takaisin mehiläispesään.

Mehiläisten tarkkaa lukumäärää on mahdoton sanoa.

”Joissakin pesissä on lähes 50 000, joissakin vähemmän. Keskimääräinen luku on 40 000 mehiläistä per pesä”, Kari Vääräkangas sanoo.

Tämä on win-win-tilanne, luonnonväriyrittäjä Pasi Ainasoja sanoo yhteistyöstä: kumpikin voi voittaa.

”Aivan ensimmäiseksi toivon, että Kari Vääräkangas saisi uuden nimikkohunajan, morsinkohunajan."

Ainasojan morsinkoviljelyksille pölyttäjien uurastus on eduksi.

”Tulen todennäköisesti saamaan paremman siemensadon, ja tuloksena on myös parempi itävyys, kun pelloilla on runsaasti pölyttäjiä.”

Ja vielä löytyy yksi hyöty.

”En ollut aiemmin perehtynyt hunajantuotantoon. Nyt olen saanut läheltä nähdä, kuinka kovaa ja työvoimavaltaista yrittäjyyttä se on. Nostan hattua alan ihmisille.”

Ainasoja iloitsee myös tutkimuksesta, jota Kimmo Kaakinen tekee morsinkoviljelyksillä.

”On hyvä, että saadaan tutkijoita eteläisen Suomen yliopistoista tänne maaseudun oloihin."

Kaakinen tutkii morsingon pölytysbiologiaa.

Päivi Karjalainen
Tässä sitä on: morsinkohunajaa.

Mehiläistarhaajan ja luonnonväriyrittäjän yhteistyön juuret ovat BioColour-hankkeen tilaisuudessa, johon Ainasoja talvella osallistui. BioColour pureutuu monipuolisesti luonnonväreihin.

Tilaisuudessa tuli tietoa, kuinka tärkeä tuotantopanos onnistunut pölytys on.

Hyönteispölytteisten kasvien viljelyssä mehiläisten avulla on mahdollisuus saada lisää satoa ja laatua.

Suomen Mehiläishoitajien Liiton kontaktiensa avulla Ainasoja otti yhteyttä Kari Vääräkankaaseen.

Päivi Karjalainen
Ylivieskalainen Kari Vääräkangas tuli Nivalaan tarkistamaan, kuinka mehiläiset viihtyvät Pasi Ainasojan morsinkoviljelyksillä.

Kari Vääräkangas on käynyt Nivalassa joitakin kertoja tarkistamassa, mitä mehiläisille kuuluu.

”Näyttää, että voikukka on niille mieluisampi kasvi kuin värimorsinko. Ehkä morsinko alkaa vetää paremmin puoleensa nyt, kun voikukan kukinto on ohi”, Vääräkangas sanoo juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Kovin paljon morsinkopellolla oleviin pesiin ei ole vielä hunajaa kertynyt.

”Kuivuus haittaa. Nyt tarvittaisiin vettä kiireesti.”

Kun on kuivaa, kukat tuottavat niukasti mettä eivätkä vedä mehiläisiä puoleensa.

Päivi Karjalainen
Kari Vääräkankaan mehiläisistä ehdoton enemmistö on krainilaisia. Italialaisia on vain muutama pesällinen. "Ensimmäiset krainilaiset hankin jo 1998 eli samana vuonna, kun aloitin mehiläiskasvatuksen." Pohjois-Balkanin vuoristoseudulta kotoisin oleva krainilainen kestää pohjoisen Suomen koleaa säätä ja pitkiä talvia paremmin kuin italialainen mehiläinen.

Hunajantuottaja on täysin säiden armoilla, Vääräkangas muistuttaa.

Kaikki sääilmiöt vaikuttavat lopputulokseen. Hyvästä ei ole kuivuus mutta ei myöskään liiat sateet, kylmyys tai liian kovat tuulet.

Päivi Karjalainen
Ammattilaisen silmäys. "Tarkastelen kertyneen hunajan määrää. Tutkin myös sikiöinnin määrää ja laatua sekä merkkejä mehiläisten parveiluaikeista", Kari Vääräkangas kertoo.

Vääräkankaan Hunaja on perustettu vuonna 1998. Syksystä 2007 lähtien Kari Vääräkangas on ollut päätoiminen mehiläis- ja hunajayrittäjä.

Yrityksen tuotevalikoimassa on sekä monikukkaisia että yksikukkaisia hunajia. Yksikukkaisissa hunajissa kasveina ovat esimerkiksi puolukka, kanerva, hilla, mustikka, voikukka ja vadelma.

Tuleeko nyt myös morsinkohunaja?

”Liian aikaista sanoa vielä. Toistaiseksi hunajaa ei ole kovin paljon kertynyt. Katsotaan sitten, kun värimorsingon kukinta on ohitse.”

Lue lisää:

40 hehtaarin värikasvipelto lainehtii tulevana kesänä Nivalan Aittoperällä – "Haaveena on satojen hehtaarien morsinkoala"

Marimekko testaa kangaspainossaan Nivalan Aittoperän indigoa – "On tämä jotakin uskomatonta", iloitsee luonnonväriyrittäjä Pasi Ainasoja

Pienet siivet kannattelevat maailman ruuantuotantoa – pölyttäjät ovat mehiläispäivän sankareita

Mehiläistarhaaja saa harvoin maksun pölytyspalvelusta vaikka sen kysyntä kasvaa

Päivi Karjalainen
Nivalan Aittoperä hehkui keltaisena kesäkuussa, kun morsinkoviljelykset kukkivat komeimmillaan. ”Värimaisema on kuin Italian Toscanassa”, Pasi Ainasoja sanoo.

Lue lisää

Kymmeniä rimarakennelmia ilmaantui keskelle viljelyksiä – peltojen harsohäkeille löytyy pätevä syy

Kun juhannusaatto muutti tilan tulevaisuuden – pörinä savupiipussa johti mehiläistarhurin uralle

Marimekko testaa kangaspainossaan Nivalan Aittoperän indigoa – "On tämä jotakin uskomatonta", iloitsee luonnonväriyrittäjä Pasi Ainasoja

Tutkijat onnistuivat morsingon kasvihuoneviljelyssä paljon avomaata paremmin: "Hehtaareissa määrä olisi valtava"