Ympäristö

Suuressa osassa maata jouluaatto on edelleen valkea, mutta mustiin jouluihin kannattaa alkaa totutella

Etelä-Suomeen ennustetaan lumetonta joulua. Tulevaisuudessa aattoilta on yhä useammin musta.
Jukka Pasonen

Uusien säätietojen mukaan joulusta näyttäisi tulevan valkoinen maan luoteisosia lukuun ottamatta. Ilmatieteen laitos ennusti valkeaa maata suunnilleen Vaasa-Tampere-Lahti-Kotka -linjan yläpuolelle.

Ilman valkeita hankia joulusta tuntuu puuttuvan jotain olennaista. Ilmatieteen laitoksen kokoaman tilaston mukaan valkoinen joulu on onneksi useimpina vuosina ja suuressa osassa maata edelleen todennäköinen. Käytännössä vain Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa musta ja valkea joulu ovat yhtä yleisiä.

Lumikarttojen koonnissa käytetään 30 vuoden aikajännettä. Oheinen kartta on vuosilta 1981–2010. Kun 2010-luku otetaan huomioon, kartan vyöhykkeet liikkuvat todennäköisesti jonkin verran. Viimeisimpien kymmenen vuoden aikana valkeat joulut ovat olleet edelleen koko maassa todennäköisiä. Mustia jouluja on kuitenkin nähty hieman totuttua useammin.

Vaikka lumi ennättäisi jouluksi maahan, nietokset ovat aiempaa matalampia. Etelä- ja Länsi-Suomessa lumen enimmäissyvyys on vähentynyt noin 2–4 senttimetriä vuosikymmenessä. Tieto käy ilmi tänä vuonna valmistuneesta Anna Luomarannan meteorologian väitöskirjasta.

Sää ja ilmasto ovat kaksi eri asiaa. Ilmaston tilasta ei voi tehdä päätelmiä yhden vuoden tai edes vuosikymmenen perusteella. Siksi ilmastomalleissa käytetään 30 vuoden aikajännettä.

”Ilmasto on säiden tilasto. Pitkän aikavälin vaihtelut yhdessä alkavat kertoa jotain ilmaston tilasta”, dosentti Hilppa Gregow kertoo.

Gregow toimii Ilmatieteen laitoksen sään ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia tutkivan yksikön päällikkönä.

Hänen mukaansa ilmastonmuutos näkyy Suomen talvissa monella tavalla. Esimerkiksi routa-aika on lyhentynyt ja Itämeren jääpeite on vähentynyt. Vesisateet jatkuvat maan länsi- ja eteläosissa entistä kauemmin. Idässä ja pohjoisessa taas sataa aiempaa enemmän ja painavampaa lunta.

Vuosisadan edetessä idän ja pohjoisen talvisateet tulevat nykyistä useammin vetenä.

Menneen ilmaston osalta talvet ovat lämmenneet. Muutos on näkynyt etenkin vuosituhannen vaihteen jälkeen Etelä-Suomessa.

Jyväskylässä joulukuun keskilämpötila on noussut plussalle neljä kertaa vuoden 2000 jälkeen. Tampereella sama on tapahtunut jo seitsemän kertaa.

Vuosien 1961 ja 1999 välillä yhtä lämpimiä joulukuita koettiin vain kahdesti, vuosina 1972 ja 1974. Vuonna 1972 joulukuun keskilämpötila oli yli nollan aina Kuopiota myöten. Kahta vuotta myöhemmin lämpötila pysytteli ylhäällä Jyväskylän tienoilla asti.

Tiedot selviävät Ilmatieteen laitoksen tilastosta, jota on koottu vuodesta 1961 lähtien.

Vaikka pakkasta riittäisikin, joulu voi silti olla lumeton. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä keskimäärin joka kolmas joulu on lumeton. Viimeisen sadan vuoden aikana Helsingissä on nähty neljästi kolme perättäistä lumetonta jouluaattoa. Näin on käynyt vuosina 1928–1930, 1949–1951, 2006–2008 ja 2015–2017.

Menneiden vuosikymmenten lämpötiloja katsellessa voi tulla kiusaus ajatella, että ilmastonmuutos on vain sään heilahtelua. Joskus koko ilmastonmuutoksen näkee leimattavan pelkäksi luontaiseksi vaihteluksi. Tätä teoriaa viljellään etenkin sosiaalisessa mediassa.

Pitää paikkansa, että maapallon lämpötiloissa ja ilmastossa on luontaista vaihtelua. Euroopassa 1450–1850 koettu pieni jääkausi on tästä esimerkki. Silloin vuoden keskilämpötilat olivat jopa 2–3 astetta nykyistä matalampia.

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja ilmaston luontainen vaihtelu eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. Toisin sanoen ilmasto kyllä muuttuisi ilman ihmistä, mutta ihminen vaikuttaa ilmastoon vauhdittamalla esimerkiksi kasvihuoneilmiötä.

Ilman ihmisen vaikutusta maapallon lämpötila laskisi tulevien vuosituhansien aikana. Nyt suunta on päinvastainen eli nopeasti lämpenevä. Jo tämän vuosisadan edetessä esimerkiksi pakkastalvet vähenevät ja lyhenevät. Tällä hetkellä –27 asteen pakkasia nähdään etelässä noin joka toinen talvi.

Vuosisadan lopulla vastaavia paukkupakkasia koetaan etelässä korkeintaan viitenä talvena kolmestakymmenestä. Ilmastonmuutoksen edetessä kovat pakkaset eivät ole edes Keski-­­Lapissa jokaisen talven ilmiö.

Lue lisää

Näin valmistuvat upeat kukkalyhdyt jäästä – näppärä vinkki kertoo myös, kuinka varmistat oikeanlaisen kynttiläkolon onnistumisen

Vielä ei ole edes kylmä – maailman kylmimmässä asutussa kylässä mittari voi painua alle 70 pakkasasteen

Pakkanen paukkuu – sähkölaskun säästötalkoissa mukana myös vessan ovi

Etelässä ja idässä luvassa hyytävä päivä – Pakkasta on vielä aamulla sisämaassa yli 30 astetta