Ympäristö

Saaristomeri pyritään elvyttämään 2027 mennessä – "Viljelijät tarvitsevat taloudellisen kannusteen lisäksi koko yhteiskunnan tuen", MTK:n Juha Marttila korostaa

MTK:n viime keväänä toteuttamassa Ympäristöluotain-kyselyssä yli 90 prosenttia viljelijöistä ja metsänomistajista nimesi vesiensuojelun tärkeäksi osaksi toimintaansa.
Sanne Katainen
Alkukesästä 2022 julkaistaan tiekartta Saaristomeren puhdistamiseksi vuoteen 2027 mennessä.

Saaristomeren valuma-alueen poistaminen Itämeren pahimpien kuormittajien listalta on mahdollista viimeistään vuonna 2027. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön mukaan tavoite täyttyy toteuttamalla nykyistä lainsäädäntöä ja käynnissä olevia ohjelmia. Ongelmat liittyvät maatalouden ravinnekuormitukseen, jota hallituksen Saaristomeri-ohjelma pyrkii vähentämään. Tavoitteiden toteutuessa Saaristomeri saataisiin pois Itämeren suojelukomission Helcomin pahimpien kuormittajien listalta.

Hankkeen alustavien tulosten mukaan suuri osa listalta poistamisen kriteereistä täyttyy jo nyt. Parantamista on maataloudessa tehtävien toimien kohdentamisessa kuormittaville alueille ja fosforisääntelyssä. Lannan kertyminen tietyille alueille täytyy ratkaista. Pullonkauloja tarkastellaan hankkeen seuraavassa vaiheessa.

Saaristomeren tilaan vaikuttavia nykyisiä ohjelmia ovat vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmat, maaseudun kehittämisohjelma, tuleva EU:n maatalouspolitiikan strategia sekä hallituksen käynnistämät vesiensuojelun tehostamisohjelma ja ravinteiden kierrätyksen ohjelma.

”Saaristomeri on luonnonoloiltaan erityinen alue, joka on täynnä mahdollisuuksia liittyen matkailuun, virkistykseen ja merellisten luonnonvarojen kestävään käyttöön. Meillä ei ole varaa pitää Saaristomeren valuma-aluetta Itämeren pahimpien kuormittajien joukossa. Ravinnekuormitus on saatava laskuun ja meri tervehtymään. Meillä on vielä parannettavaa, vaikka paljon on jo tehty”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo tiedotteessa.

Maataloudessa on tehty laajasti vesiensuojelutoimia lainsäädännön, maatalouspolitiikan tai vesien- ja merenhoitosuunnitelmien ohjaamana. Lisäksi viime vuosina on tehostettu ravinteiden kierrätystä, maaperän kunnostamista ja fosforin pidättämistä peltoihin.

Saaristomeri-ohjelman selvitys- ja suunnitteluvaihe laaditaan yhdessä MTK-Varsinais-Suomen, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen sekä Operaatio Ainutlaatuisen Saaristomeren kanssa.

Alkukesästä 2022 julkaistaan tiekartta Saaristomeren puhdistamiseksi vuoteen 2027 mennessä.

MTK:n viime keväänä toteuttamassa Ympäristöluotain-kyselyssä yli 90 prosenttia viljelijöistä ja metsänomistajista nimesi vesiensuojelun tärkeäksi osaksi toimintaansa. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistutti asiasta keskiviikkona Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeren tilaisuudessa Naantalissa.

Viljelijät ovat sitoutuneita vapaaehtoiseen ympäristökorvausjärjestelmään ja vesiensuojeluhankkeisiin.

"Viljelijät eivät kuitenkaan selviä yksin, vaan he tarvitsevat taloudellisen kannusteen lisäksi koko yhteiskunnan tuen", Marttila korostaa.

"Tilojen välisellä yhteistyöllä saadaan lisää lannan levitysalaa, ja lannan jatkoprosessointi mahdollistaa lantaravinteiden kuljettamisen yhä etäämmälle syntysijoiltaan. Talviaikaista kasvipeitteisyyttä lisäämällä vähennämme kuormitusriskiä kasvukauden ulkopuolella. Toimenpiteiden oikea kohdentaminen on tärkeää", Marttila painottaa.

Lue lisää

Suomen sisävesistöt ovat EU:n kärkitasoa, mutta ilmastonmuutos uhkaa niiden kuntoa – tilan parantaminen kemiallisella käsittelyllä on usein viimeinen oljenkorsi eikä tuo pitkäaikaisia hyötyjä

Tunnustusta käytännön teoista

Maanviljelijät palkittiin Saaristomeren eteen tehdyn työn johdosta – "Tämä oli hyvä kannuste tulevaan työhön", hehkuttaa MTK:n Juha Marttila innoissaan

Kuhan alamitan nosto kasvatti saaliskaloja – Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeessa mukana olleet 19 kalastajaa mittasivat lähes 50 000 kuhaa