Ympäristö

Kalastusalueen omistajat päättivät joukolla suojella arvokkaan merialueen Paraisilla – kalastaa saa, mutta paikoin ruoppausta, ankkurointia ja liikkumista rajoitetaan

Paraisille perustetaan Suomen suurin yksityinen merensuojelualue. 22 vesien- ja maanomistajaa lähti mukaan suojeluun.
Carolina Husu
Gullkronan saaren ympäristön mertensuojelualue ulottuu 4 800 hehtaarille. Kuva on Gullkronan satamasta.

Gullkronan saari Paraisilla on Saara Kankaanrinnan mielestä maailman kaunein paikka. Merivesi poukamissa välkehtii liki turkoosina ja elinvoimaiset rakkohaurukasvustot seassaan ahdinpartaa huojuvat aallokossa. Venesataman terassin kaiteella lurittelee pääsky ja joutsenpari on lipunut rantaan esittelemään poikasiaan.

Moni muukin arvostaa alueen luontoa, sillä saaren ympäristöön on perusteilla 4 800 hehtaarin laajuinen merensuojelualue, joka on yksityisten omistama. Alueen kalastuskuntaan kuuluu 22 maanomistajaa.

Merialueen suojelussa Kankaanrinta ja hänen miehensä Ilkka Herlin olivat aloitteellisia perustamansa Elävä Itämeri säätiön (BSAG) kanssa. Pariskunta omistaa alueella lukuisia saaria vesialueineen.

Kankaanrinnan mukaan maa- ja vesialueiden omistajien saaminen mukaan suojeluun vaati tiedon jakamista ja kuuntelemista. Lähtökohtaisesti kaikki olivat sitä mieltä, että arvokas merialue kannattaa suojella tuleville polville.

"Suojelu ei museoi aluetta, vaan päinvastoin pitää merialueen elinvoimaisena", Kankaanrinta painottaa.

Koska alueelle ei kohdistu kovaa kalastuspainetta, kalastusta ei tarvitse rajoittaa. Sen sijaan luvassa on liikkumisrajoituksia muun muassa lintujen pesintäalueilla sekä ruoppaus- ja ankkurointikieltoja hiekkapohjaisilla alueilla, joissa kasvaa meriajokasta.

Carolina Husu
Saara Kankaanrinta omistaa miehensä kanssa Gullkronan venesataman, jossa rajoitetaan kävijöiden määrää. Saaressa eletään luonnon ehdoilla.

Gullkronan alueen suojelu toimii koehankkeena, jossa opitaan, miten yksityisten vesialueiden suojelua voidaan edistää ja helpottaa. Korvauksia suojelusta ei tässä tapauksessa maksettu, mutta joissain tilanteissa maanomistajilla on mahdollisuus saada korvausta tai myydä alueitaan valtiolle.

"Korvausten perään ei juuri kyselty", huomauttaa Kankaanrinta. Tahto suojella alueita kumpusi aidosti halusta säilyttää arvokas meriluonto.

Suojelualueen valmistelussa ovat olleet mukana Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen ely-keskus. Kokonaisuuteen kuuluu myös kansallispuistoa ja Natura-alueita.

Carolina Husu
Rakkohauru ja ahdinparta viihtyvät hyvinvoivissa vesissä muodostaen tärkeitä elinympäristöjä.

Paine elinympäristöjen suojelun lisäämiseen kasvaa, koska monet lajit ja ekosysteemit ovat vaarassa hävitä. Neuvotteleva virkamies Penina Blankett ympäristöministeriöstä muistuttaa, että EU:n tavoitteena on suojella maa- ja merialueista 30 prosenttia, joista 10 tiukasti.

Myös maailman johtavat teollisuusmaat eli G7-maat ovat asettaneet tavoitteeksi suojella 30 prosenttia maailman merialueista. Nyt niistä on suojeltu noin 8 prosenttia.

Carolina Husu
Ruoholaukka kaunistaa saariston kallioita ja rantoja.

Tutkimusprofessori Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että Itämerellä ei ole käytännössä lainkaan merellisiä erämaa-alueita, koska ihmisen vaikutus on niin voimakas. Laivaliikenteen päästöt, melu, roskaaminen, rakentaminen ja ravinnevalumat ovat heikentäneet meren tilaa.

Saaristosta löytyy kuitenkin alueita, joissa leväkasvustot muodostavat "meren metsää" ja puhtaan veden lajit menestyvät. Tärkeää onkin, että arvokkaat elinympäristöt saadaan pistemäisesti suojeltua ja niistä muodostuu verkosto.

Suomen merialueista tehdyn luontoarvokartan (Velmu) perusteella arvoalueista alle kolmasosa on suojeltu.

Mats Westerbom / Metsähallitus
Metsähallitus tekee mertensuojelualueilla ennallistamistöitä. Esimerkiksi meriajokasniittyjä voidaan hoitaa ja istuttaa hiekkapohjiin.

Viitasalon mukaan tärkeintä on kohdentaa suojelu muun muassa rannikon mataliin vesiin. Suomen vesialueista on nyt suojeltu 11 prosenttia. Se sisältää myös yksityisiä Natura-alueita.

Natura-ohjelmassa ei aikoinaan kyselty halukkuutta suojeluun. Sen sijaan nyt etsitään vapaaehtoisesti suojeluun mukaan lähteviä.

Tutkijat toivovat, että myös kaupungit ja kunnat lisäävät suojelua omilla merialueillaan.

Oman mökkirannan luontoarvoja ja mahdollista suojelun tarvetta voi käydä katsomassa Velmu-karttapalvelusta. Tietoa yksityisten mertensuojelualueiden perustamisesta saa sivulta www.elavaitameri.fi.

Heta-Linnea Kovanen
Lue lisää

Yle uutiset: Nauvon talousvesi on loppumassa – vuorokausikulutus ei ole koskaan ollut yhtä suuri

Altia tuo ensi vuonna markkinoille Koskenkorva-vodkan, jonka ohra on viljelty regeneratiivisesti – eli miten?

Video: Matti Ylösmäen kehittämä ja rakentama maakaira ottaa näytteen metrin syvyydestä – näin se toimii!

Kaira nostaa pinnalle kaivattua tietoa – viiden vuoden päästä tiedetään, miten viljely muuttaa pellon hiilivarastoa