Ympäristö

Perämereen laskevien ravinnepäästöjen hallinta tehostuu Kiiminkijoen Natura-vesistön alueella – metsänomistajille luvassa tukea suojelutoimien toteutuksessa

John Nurmisen Säätiö ja Metsähallitus tarttuvat metsätalouden ravinnepäästöihin Perämeren hyvän tilan säilyttämiseksi.
Pekka Fali
Metsäojien virtaamien sisältämät ravinnepäästöt halutaan kuriin ennen kuin ne yltävät Perämereen Kiiminkijoesta. Kuvituskuva.

Ojitetut suometsät on uusimmissa tutkimuksissa tunnistettu yhdeksi merkittäväksi vesistökuormituksen lähteeksi. Metsätalouden vesistökuormituksen leikkaamiseksi on olemassa uusia hyviä keinoja, jotka halutaan nyt saada käyttöön.

John Nurmisen Säätiön ja Metsähallituksen yhteisessä Valve-metsähankkeessa testataan uutta vesiensuojelun toimintamallia Pohjois-Pohjanmaalla Tilanjoen valuma-alueella yhteistyössä alueen yksityismetsänomistajien kanssa. Koko valuma-alueen kattavalla suunnittelulla ja yhteistyöllä tavoitellaan lisää tehoa metsätalouden vesiensuojeluun.

Neljäsosa Suomen metsistä kasvaa turvemailla, ja Perämeren valuma-alueella osuus on vielä huomattavasti suurempi. Kunnostusojitukset ja metsien käsittely turvemailla lisäävät riskiä siihen, että vesistöihin huuhtoutuu kiintoainetta, humusta ja rehevöittäviä ravinteita. Parantamalla turvemaiden metsätalouden vesiensuojelua voidaan merkittävästi pienentää vesistöihin päätyvää kuormitusta.

Valve-metsähankkeessa haetaan ratkaisua metsätalouden kuormituksen vähentämiseen koko valuma-alueen kattavasta suunnittelukokonaisuudesta. Lisäksi metsänomistajia tuetaan heidän valitsemiensa vesiensuojelukeinojen toteuttamisessa.

Pilottihankkeen kohteena on Kiiminkijoen Natura-vesistöön kuuluvan Tilanjoen valuma-alue, jonka koko on noin 4 000 hehtaaria. Paikallinen Rokua-Paljakan metsänhoitoyhdistys laatii koko valuma-alueen kattavan metsätalouden vesienhoidon suunnitelman. Suunnittelussa hyödynnetään uusimpia tutkimustuloksia metsätalouden vesiensuojelusta ja sovitetaan yhteen metsien eri käyttömuotojen ja vesiensuojelun tavoitteita.

Suunnittelulla etsitään tarkasteltavalle valuma-alueelle vesiensuojeluratkaisuja ja käytäntöjä, joita metsänomistajat voivat vapaaehtoisuuteen perustuen toteuttaa maillaan.

”Metsänomistajien kannalta kiinnostavinta toimintamallissa on varmasti se, että heidän on mahdollisuus saada rahoitusta valitsemiensa vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen”, kertoo tiedotteessa Valve-metsähankkeen projektipäällikkö Anna Saarentaus John Nurmisen Säätiöstä.

”Kun vesienhoidon suunnitteluun otetaan alusta asti mukaan laaja kokonaisuus sekä valtion monikäyttömetsiä, suojelualueita että yksityismetsänomistajien maita, voidaan löytää vaikuttavimmat vesiensuojelutoimet. Esimerkiksi ennallistettavia soita voidaan hyödyntää pintavalutuskenttinä, jolloin saadaan aikaan kustannustehokas vesiensuojeluratkaisu”, jatkaa Saarentaus.

”John Nurmisen Säätiö on tunnettu toimista, joilla on saatu tehokkaasti leikattua Itämereen päätyvää kuormitusta. Olemme jo usean vuoden ajan toimineet maataloussektorilla ja saaneet aikaan päästövähennyksiä muun muassa Vantaanjoen valuma-alueella. Myös metsätalouden puolella on uusia keinoja ja suunnittelutyökaluja kuormituksen hallitsemiseksi. Haluamme omalta osaltamme edistää niiden käyttöä ja tehokasta vesiensuojelua myös metsätaloudessa”, sanoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Tilanjoki sijaitsee metsävaltaisella alueella Utajärvellä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajalla. Valuma-alueella on metsäojitettua turvemaata sekä Metsähallituksen Luontopalvelujen hoidossa oleva luonnonsuojelualue.

”Hanke on Metsähallitukselle tärkeä, koska se edistää alueellista yhteistoimintaa ja lisää tietoisuutta hyvistä vesiensuojelun käytännöistä. Mallivaluma-alueeksi haluttiin valita Pohjois-Pohjanmaalta turvemaavaltainen metsäalue, johon kuuluu Metsähallituksen talouskäytössä olevia monikäyttömetsiä, suojelualueita sekä yksityisten metsänomistajien maita. Alueella on mahdollista toteuttaa hyväksi havaittuja vesiensuojelutoimenpiteitä kustannustehokkaasti”, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Antti Karppinen Metsähallitus Metsätalous Oy:stä.

Paikallisten ja alueellisten vesiensuojeluhyötyjen lisäksi hanke tuottaa tietoa, joka hyödyttää metsäsektorin kannustinjärjestelmän kehittämistä. Metsätalouden kannustejärjestelmää ollaan Suomessa parhaillaan suuntaamassa kunnostusojitusten tukemisesta kohti laajempien suokokonaisuuksien metsänhoidon suunnittelua ja vesiensuojelurakenteiden toteutusta.

”Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankeavustuksilla etsitään ratkaisuja siihen, miten huolehdimme peltojen ja metsien vesitaloudesta ympäristö- ja ilmastokestävällä tavalla. Valve-metsähanke tuottaa erittäin tärkeää tietoa ja kokemuksia siitä, miten maanomistajia kannustetaan mukaan useiden tilojen yhteiseen vesitalouden suunnitteluun. Tilanjoelta saatuja kokemuksia tullaan hyödyntämään maanlaajuisesti”, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Anne-Mari Rytkönen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

Lue lisää:

Tekeillä uusi turvetta korvaava bisnes: Ravinteikkaita ruovikkoja korjataan kasvualustaksi

Lue lisää

Vanhat metsäojitukset vaikuttavat yhä suomalaisiin järviin – "Etenkin turvemaiden avohakkuu–ojitus-ketjulle tulisi löytää vaihtoehtoja"

Cap-suunnitelmaan lisää kunnianhimoa

Suojellaanko pohjavettä vaiko virkamiehiä?

Vanhaksi jäänyt laki pohjavesistä muutettava