Ympäristö

Suomi ei ole vielä lähellekään kierrätyksen mallimaa – tilastoissa keikumme Ranskan ja Latvian välissä

Saksassa yhdyskuntajätteistä kiertää jo liki 70 prosenttia, kun taas Suomi sijoittuu Euroopan maiden listauksessa keskikastiin. Myös maiden välisessä tilastoinnissa on eroja.
Jarkko Sirkiä
Suomalaisilla on skarpattavaa erityisesti biojätteen lajittelussa. Nyt sitä päätyy liikaa sekajätteeseen.

Eri maissa matkusteleva törmää jos jonkinlaiseen roskapönttöön ja pohdintaan, mihin tyhjä vesipullo pitäisi sujauttaa.

Suomalaisten suosimassa Torreviejan kaupungissa Espanjassa kotitalousjätteistä on alettu viime vuosina kerätä erilleen kartongin, paperin, lasin ja metallin lisäksi muovipakkaukset sekä alumiinitölkit. Jälkimmäiset kaksi tosin tungetaan samaan keräyspönttöön, eikä panttijärjestelmiä ole, kuten ei monessa muussakaan EU-maassa. Biojätettä ei lajitella laisinkaan, vaan hedelmien kuoret ja hävikkiruoka päätyvät sekajätteeseen.

Suomessa moni on tottunut lajittelemaan kaikki mahdolliset jätelajit erilleen muovipakkauksista biojätteeseen sekä kiikuttamaan pantilliset pullot ja tölkit kauppoihin. Äkkiseltään tuntuisi, että suomalaiset kierrättävät verrattain tehokkaasti ja tunnollisesti, mutta tilastojen mukaan näin ei ole.

Euroopan maissa kotitalousjätteistä kierrätettiin uusiksi materiaaleiksi vuonna 2019 keskimäärin 48 prosenttia, kun taas Suomessa osuus oli 43 prosenttia.

European Environment Agencyn (EEA) tilastojen mukaan Suomi keikkuu kierrätysprosenttinsa osalta keskivaiheilla 32 Euroopan maan välisessä vertailussa, Ranskan ja Lavian välissä. Mistä kiikastaa?

Erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskuksesta painottaa, että maat tilastoivat jätevirtojaan sekalaisesti.

Myös EEA:n mukaan eri maissa yhdyskuntajäte määritellään kirjavasti ja kierrätysasteita voidaan laskea eri tavoin.

EU:n tavoitteiden mukaan yhdyskuntajätteestä pitäisi kierrättää 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Suomessa kierrätyksessä on siis paljon tehostettavaa. Myös jätteen määrän syntyä pitäisi hillitä.

Salmenperän mukaan heinäkuussa voimaan astuneen jätelain tuomien muutosten myötä Suomen pitäisi kiriä kierrätysasteessa korkeammalle EU-maiden välisessä vertailussa. Jätelaki lisää muun muassa jätteiden tuottajavastuuta ja lajittelupönttöjen määrää yhä pienemmissä kiinteistökokonaisuuksissa. Muun muassa biojätteen erilliskeräys tehostuu.

European Environment Agencyn (EEA) tilastojen mukaan yhdyskuntajätteen synty per asukas kasvoi vuosien 2004 ja 2014 välillä 16 Euroopan maassa ja väheni 19 maassa.

35 Euroopan maan vertailussa Suomi oli vuonna 2014 sijalla 14 kotitalousjätteen asukaskohtaisessa synnyssä. Niistä ajoista määrä on kasvanut useilla kymmenillä kiloilla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 keskivertosuomalainen tuotti 565 kiloa jätteitä.

"Suomessa tilanne ei näytä kovin hyvältä tällä hetkellä", Salmenperä toteaa.

Vuonna 2014 jätteitä syntyi eniten vauraissa maissa Tanskassa ja Sveitsissä ja vähiten köyhemmissä maissa Romaniassa, Puolassa ja Serbiassa. Vaikka tilastoinnissakin voi olla eroja, vauraus yksinkertaisesti saa ihmiset kuluttamaan enemmän.

Kotitalousjätteen kierrätyksessä kunnostautunein on Saksa, jossa jätteistä kiertää jo liki 70 prosenttia. Tehokkaita ovat myös Itävalta, Belgia, Slovenia, Sveitsi, Hollanti ja Italia, joissa jätteistä kierrätetään yli 50 prosenttia.

Italia saattaa hämmentää, sillä maasta on kantautunut tietoja mafian pyörittämän jätebisneksen ongelmista erityisesti Napolin alueella.

Salmenperä kuitenkin painottaa, ettei mafiamielikuva koske valtaosaa Italiasta. Esimerkiksi Pohjois-Italiassa on poikkeuksellisen korkeatasoista jätehuoltoa.

Ruotsissa yhdyskuntajätteistä kierrätettiin vuonna 2019 noin 47 prosenttia, mikä on liki Euroopan maiden keskiarvo. Salmenperän mukaan Ruotsissa ollaan menossa jätebisneksen yksityistämisen suuntaan. Lisäksi asenneilmapiiri on ollut kierrätykseen kannustava pidempään kuin Suomessa. Meillä myös verrattain suuri osa yhdyskuntajätteestä poltetaan energiaksi.

Timo Filpus

Vuonna 2018 Suomi ja Ruotsi kuuluivat tilastoissa vielä innokkaisiin kaatopaikantäyttäjiin yhdessä Kreikan, Bulgarian ja Romanian kanssa. Tässä tapauksessa kuitenkin tilastossa on mukana myös muu kuin kotitalousjäte.

On huomattava, että kaikesta jätteestä vain noin 10 prosenttia on kotitalousjätettä, ja Suomessa sen osuus on vain kolmisen prosenttia. Meillä muun muassa kaivosteollisuuden jätettä menee runsaasti läjitettäväksi, mikä nostaa laskennallisesti kaiken kaatopaikkajätteen osuutta.

Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2018 EU:ssa yli puolet kaikesta jätteestä ohjautui jonkinlaiseen hyötykäyttöön: kierrätykseen 38 prosenttia, maanrakennukseen runsaat 10 prosenttia ja energiakäyttöön ainakin 6 prosenttia. Kaatopaikoille meni yhä 38 prosenttia ja muunlaiseen hävitykseen noin 6 prosenttia. Salmenperän mukaan muunlaisessa hävityksessä on kyse vähäisistä poikkeusjätteistä, kuten eläinten ruhoista.

Yhdyskuntajätteestä kulkeutui EU:ssa kaatopaikoille 24 prosenttia vuonna 2018. Vuoteen 2035 mennessä määrä saa olla korkeintaan 10 prosenttia.

Jätebisnekseen liittyy myös EU:ssa rikollisuutta ja kyseenalaisia toimintatapoja. Jätteitä kuskataan kaukomaihin hävitettäväksi tai käsiteltäväksi. Salmenperän mukaan moni Aasian maa on jo asettanut tuontikieltoja. Esimerkiksi Kiinaan ei enää viedä muovijätettä.

EU rahoittaa The Shipment of Waste Enforcement Actions Project (Sweap) -projektia, jolla pyritään suitsimaan laitonta jätekauppaa. Muun muassa maiden välistä yhteistyötä, tarkastuksia ja viranomaisten osaamista aiotaan lisätä.

Esimerkkinä projektin nettisivuilla kerrotaan, miten Italian tullia autettiin estämään neitseelliseksi raaka-aineeksi naamioitujen muovijäte-erien salakuljetus Malesiaan.

Timo Filpus

Euroopan maat ohjaavat jätevirtojaan kestävämpään suuntaan ja pyrkivät eroon kaatopaikoista erilaisilla veroilla, jätteenkäsittelymaksuilla ja jätestrategioilla.

Esimerkiksi Saksasta, Ruotsista ja Suomesta on kantautunut hyviä kokemuksia lajitteluun kannustavasta hinnoittelusta, joka perustuu jäteastian tilavuuteen, tyhjennystiheyteen tai jätteiden painoon. Sekajätteen keruusta tulee kalliimpaa kuin lajitellun muovin, biojätteen ja muiden kierrätettävien jätelajien. Niin sanottu "maksa siitä, minkä heität pois" -järjestelmä on vaikeampi ottaa käyttöön kunnissa, joissa kiinteistön haltijat yhä vastaavat jätteiden kuljetuksen järjestämisestä.

Kierrätystä on tehostettu Suomessa myös kiristämällä jätehuoltomääräyksiä ja jätteiden erilliskeräysvelvoitteita sekä tehostamalla lajitteluneuvontaa.

Tuottajavastuun piirissä olevien jätelajien eli esimerkiksi elintarvikepakkausten ja elektroniikan erilliskeräyksestä aiheutuvat kustannukset sisällytetään käytännössä tuotteiden hintoihin eli viime kädessä myös kuluttajat maksavat kierrätyksestä.

Kierrätyksen lisääminen kasvattaa kuluja etenkin, kun aletaan lähestyä jätedirektiivin tavoitetta 65 prosentin kierrätysmäärästä. Silloin kiinteistöille on järjestettävä yhä laajemmat erilliskeräykset.

Suomessa erityisesti biojätteen ja muovijätteen keräyksessä nähdään tehostettavaa. Nykyisellään sekajätteen joukossa saattaa olla jopa kolmannes biojätettä, joka palaa huonosti energialaitoksissa.

Ympäristöministeriön julkaisussa 17/2018, jossa perehdytään kierrätyksen taloudellisiin vaikutuksiin, korostetaan, että kierrätyksen kasvu poikii myös monia hyötyjä, kuten uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja parempaa ympäristöterveyttä. Siinäpä monta hyvää syytä lajitella purkit, pussukat ja naatit!

Katja Lamminen
Espanjan Torreviejassa asutuksen keskellä näkee usein sekajätepönttöjä. Paikoin kerätään myös muovia ja metallia, lasia sekä kartonkia ja paperia. Biojätettä ei kerätä erilleen.

Lue lisää

Katso kartasta, millä alueilla jätteiden kierrätyksessä ja määrän vähentämisessä on jo skarpattu – biojätteen lajittelussa on petrattavaa kaikkialla

Niksit arkeen: Näin lukijat käyttävät MT:n suuria sivuja keittiössä, askartelussa ja remonteissa

Roskapöntön kansi aukeaa tietoa keräävällä kulkulätkällä – Kankaan paperitehtaan ympäristöön nousevalla asuinalueella kannustetaan lajittelemaan jätteitä

Miten sinä käytät Maaseudun Tulevaisuuden uudelleen? Kerro ja osallistu arvontaan