Metsän eläimetkin läkähtyvät helteellä – näin voit auttaa niitä

Kuumuus saattaa aiheuttaa nestehukkaa erityisesti sellaisille eläimille, joiden elinympäristössä ei ole suurta vesistöä. Kuva: Rauli Lamberg

Viime päivinä useissa eri medioissa on kerrottu nestehukan takia hoitoa vaatineista metsän eläimistä.

Ranuan eläinpuiston intendentti Mari Heikkilä kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että vuosittain Ranuan eläinpuistoon tulee eri syistä 30-40 villieläintä. Se, miksi eläimet Ranuan eläinpuiston hoiviin päätyvät, riippuu Heikkilän mukaan paljon vuodesta.

Tämän vuoden kevät on ollut hänen arvionsa mukaan yllättävän hiljainen. Yksi syy hiljaisuuteen voi olla Heikkilän mukaan se, että useissa tapauksissa on selvitty pelkällä eläinpuiston asiantuntijan antamalla neuvonnalla.

Kuivuus ja lämpö saattavat aiheuttaa intendentin mukaan nestehukkaa erityisesti sellaisille metsän eläimille, joiden elinympäristössä ei ole suurta vesistöä.

Nestehukasta kärsivän eläimen tunnistaa intendentin mukaan siitä, että se ei ole pirteän oloinen.

Yksittäinen ihminenkin voi auttaa villieläimiä selviämään kuumuudesta ja sen aiheuttamasta nestehukasta. Heikkilä neuvoo, että eläimille voi nimittäin laittaa pihapiiriin vesiastioita. Vesiastioiden valinnassa pitää kuitenkin huomioida se, että astia on niin matala, etteivät vaikkapa janoiset siilin poikaset pääse hukkumaan astiaan. Vesi täytyy myös muistaa vaihtaa säännöllisesti. Heikkilä itse vaihtaisi veden ainakin kerran päivässä.

Koska kyse on luonnon asukeista, käy niille nesteytykseen parhaiten pelkkä vesi. Vesi käy eläimille parhaiten, sillä sitä ne juovat luonnossakin. Erityisesti siilin tapauksessa on syytä muistaa, ettei sille pidä antaa maitoa.

Veden lisäksi metsän eläimille ei kannata Heikkilän mukaan antaa ruokaa. Ne nimittäin löytävät itse ruokansa luonnosta. Jos vaikkapa siiliä ruokkii, voi käydä niin, että se ehtii tottua ruokintaan. Silloin se ei enää ehkä pärjääkään itse, kun ruokinta jossain vaiheessa päättyy.

Toisaalta noin muutoin eläinten kanssa kannattaa olla varovainen. Jos nimittäin esimerkiksi näkee ilman emoaan piilossa kyhjöttävän jäniksen poikasen, ei sitä ole tarpeen lähestyä. Etenkin hirviemot ja jänikset nimittäin jättävät usein poikasiaan piiloon, ja menevät itse ruuanhakumatkalle.

"Se, että ihminen seisoo poikasen vieressä, ja sanoo, ettei se emo tullut, ei kerro oikeastaan mistään. Se emo ei nimittäin välttämättä uskalla tulla, kun siinä päivystetään vieressä", Heikkilä muistuttaa.

Tilanne on toki eri silloin, jos tiedetään varmuudella, että emo on kuollut. Silloin poikasta on syytäkin auttaa. Tällaisissa tapauksissa Heikkilä kehottaa olemaan yhteydessä esimerkiksi eläinpuistoihin tai paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle.