
180 kilometriä keskussairaalaan, pian ehkä 80 kilometriä lähimpään terveyskeskukseen ‒ ”Onko inhimillisyys tyystin kadonnut?”
Usko Paananen arvioi, ettei kaupungeissa hahmoteta, miten pitkistä etäisyyksistä palveluihin Keski-Suomen pohjoisosissa puhutaan jo nyt.Pihtipudas
Eläkeläiset Taina ja Usko Paananen ovat seuranneet epäuskoisina keskustelua maaseudun palveluiden rajusta alasajosta. Kuva: Petteri KivimäkiKeski-Suomen maaseutualueilla on herännyt syvä huoli lähipalveluiden tulevaisuudesta.
Valtio painaa päälle arviointimenettelyllään ja Keski-Suomen hyvinvointialueella olisi löydettävä lähes 19 miljoonan euron säästöt sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkosta joulukuun 9. päivään mennessä.
Pihtiputaan Muurasjärvellä asuva eläkeläispariskunta Taina ja Usko Paananen on seurannut maaseudun palveluverkkoa koskevaa keskustelua tiiviisti viime aikoina.
”Nämä ovat olleet surullisia ja vähän hämmentäviä uutisia. Meillä on täällä Pihtiputaalla tähän saakka ollut ihan hyvät terveyspalvelut. On lääkärin vastaanotto, laboratorio, röntgen ja oma vuodeosasto. Nyt nämä kaikki ovat vaarassa”, terveydenhoitajana työuransa tehnyt Taina Paananen sanoo.
”Sellaista on suunniteltu, että huomattava määrä terveyspalveluita tai jopa kaikki tämän seudun palvelut keskitettäisiin Viitasaarelle.”
Myös Muurasjärven kylässä, 30 kilometrin päässä Pihtiputaan keskustasta, toimii yhdistyspohjainen eläketalo, jonka yhteydessä on terveyskeskuksen kotipalvelupiste.
”Kotisairaanhoidon ja -palvelun työntekijät hoitavat sieltä käsin ihmisten koteihin erilaisia asioita. Eläketalolla otetaan myös näytteitä sekä tehdään pieniä sairaanhoidon toimenpiteitä. Nyt uhkana on, että tämäkin kokonaan loppuu.”
Usko Paananen arvioi, ettei kaupungeissa hahmoteta, miten pitkistä etäisyyksistä palveluihin Keski-Suomen pohjoisosissa puhutaan jo nyt.
”Sellaista on suunniteltu, että huomattava määrä terveyspalveluita tai mahdollisesti jopa kaikki tämän seudun palvelut keskitettäisiin Viitasaarelle. Sinnehän on täältä matkaa 80 kilometriä. Jos miettii vaikka kaikkia terveyspalveluita, joille lapsiperheillä on tarve, tarkoittaa se poissaoloa töistä ja jatkuvaa autossa istumista.”
Toisaalta pelkona on, että autottomia ikäihmisiä aletaan pallotella sinne tänne Kela-takseilla.
”Kuvittelisi, ettei sellainen taksirallikaan ilmaista ole”, Taina Paananen ihmettelee.
Eläkeläispariskunta ei näe mitään järkeä siinä, että autottomia ikäihmisiä aletaan pallotella Kela-takseilla kymmenien ja jopa satojen kilometrien päähän. Kuva: Petteri KivimäkiMaakuntakeskuksessa Jyväskylässä sijaitsevaan keskussairaala Novaan kertyy Paanasten pihasta matkaa päälle 170 kilometriä.
Usko Paananen huomauttaa, että Keski-Pohjanmaan maakunnan puolella sijaitsevat sote-palvelut ovat puolestaan suhteellisen lähellä muurasjärveläisiä.
”Reisjärvelle on parikymmentä kilometriä, Haapajärvelle alle 40 kilometriä ja Kokkolakin on lähempänä kuin Jyväskylä. Eikö olisi järkevää hoidattaa tämän suunnan ihmisiä Keski-Pohjanmaalla ja sopia laskutuksesta Keski-Suomen suuntaan?”
Taina Paananen kertoo pohtineensa, onko inhimillisyys tyystin kadonnut suomalaisesta yhteiskunnasta.
”Jos asioita mietitään inhimillisyyden kannalta, sikäli mikäli sellaista enää tunnetaan, niin pidän hyvin huolestuttavana ikäihmisten siirtelyä vuodeosastoihin, jotka sijaitsevat maakunnan aivan toisella laidalla. Miten sinne läheiset pääsevät vierailemaan, jos ei ole edes omaa autoa käytössä?”
Usko Paanasen mukaan kuntalaiset toivovat laajasti, että terveyskeskus säilyisi Pihtiputaalla nykyisillä palveluilla.
”Isona harmina ja huolena on myös työpaikkojen menetys ja elinkeinorakenteen heikkeneminen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat











