Ei kai hukata toistamiseen mahdollisuutta?

Kriisiviestintä ei ole helppo laji. Hippokselta se ei ole korona-aikana onnistunut.
Elina Paavola

Raviurheilu on kuin suomalainen yhteiskunta pienoiskoossa. Koronan hallintatoimien lieventäminen ei tahdo sujua ilman, että koko ajan nousee uusia yksityiskohtia esiin, mihin kaikkeen rajoitusten höllentäminen vaikuttaa.

Raviradoilla taas on pohdittavana kesäkuun alun jälkeen, avatako ravit yleisölle ja miten järjestää se kannattavasti, koska tarvitaan paljon palveluja. Tämä sama pohdinta on kaikilla urheiluseuroilla, kun ne koettavat saada tapahtumat järjestettyä. Yhtäältä pitää noudattaa kaikille yhteisiä ohjeita tarttuvan taudin leviämisen ehkäisemiseksi.

Kirjoitin viime viikolla, että Suomen Hippoksella ja raviradoilla on nyt erinomainen paikka tuoda esiin raviurheilun eroa muusta urheilusta hoitamalla huolella ravien uudelleen käynnistys. Pidän ajatuksestani kiinni entistä vankemmin.

Kollegani Riku Niittynen summasi puolestaan blogiin monen hevosenomistajan ja valmentajan mielessä pyörineen kysymyksen. Hukattiinko kultainen mahdollisuus, kun ravit laitettiin hyvin nopeasti tauolle maaliskuussa?

Lue lisää: Missä mennään ravien yhteiskunnallisen arvostuksen kanssa?

Kriisiviestintä ei ole helppo laji. Hippokselta se ei ole korona-aikana onnistunut. Se näkyi vähintään kolmatta kertaa viime viikolla. Perjantaina kello 21 lykättiin ulos tiedote, jossa kerrottiin kesäkuun alun ravien aloituksesta ja samaan syssyyn ilmoitettiin heti kaikki poikkeusravien ajat ja paikat. Suuri yleisö, joka ei raveja tunne, sai siitä varmasti kuvan, että nyt hevosalan ihmiset toimivat omine nokkineen ja pistävät ravit käyntiin jo toukokuussa.

Myös kriittinen media olisi halutessaan saanut siitä repäistyä jättiotsikot, olkoonkin, että tiedotteessa mainittiin hevosten hyvinvointi. Puhe hevosten hyvinvoinnista jää herkästi viherpesuksi niiden korviin, jotka suhtautuvat hevosen käyttöön urheilussa muutenkin kriittisesti, jos se ei saa ympärilleen käytännön esimerkkejä.

Nyt menetettiin mahdollisuus pitää tiedotustilaisuus, jossa olisivat olleet Hippoksen lisäksi paikalla maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Veikkaus, raviradat sekä hevosenomistajien ja valmentajien edustus. Olisi kerrottu, miksi on tärkeää saada ravit käyntiin koemielessä jo toukokuussa. Olisi myös voitu konkreettisesti kertoa, kuinka se tullaan tekemään ja miksi se on hevosen hyvinvoinnille tärkeää.

Koronakriisi on myös osoittanut konkreettisesti, kuinka syvä on juopa, joka vallitsee raviurheilun kentän ja keskusjärjestön johdon välillä.

Hippoksen puheenjohtaja Juha Rehula kuvasi eilen MT Ravinetissä ilmestyneessä vierasblogissa yhden asian selkeästi ja osuvasti. Poikkeustila on nostanut pintaan ne monet asiat, joita ei ole kyetty ratkomaan raviurheilussa viime vuosina. Ne ovat asioita, jotka eivät ratkea yksittäisillä keinoilla vaan riippuvat toisistaan.

Lue lisää: Yhteistä savottaa riittää

Hippoksen hallituspaikasta kaksi vuotta sitten kesken kauden luopunut valtuuskunnan jäsen Kari Eriksson vastasi Rehulalle heti omalla kirjoituksella. Hän arvostelee Hipposta muun muassa puutteellisesta keskustelusta ennen kuin päätös ravien lopettamisesta tehtiin maaliskuussa.

Lue lisää: Surkeiden sattumusten sarja

Hippoksen hallitus ei käyttänyt riittävästi aikaa asian valmisteluun. Kun ravien keskeyttämistä olisi ensin palloteltu laajemmin oman luottamusjohdon ja myös eri virastojen kanssa, olisi saatu selvät perustelut esittää asia ulospäin niin suurelle yleisölle kuin omalle kentälle.

Päätös oli siis eittämättä hätiköity, mutta Eriksson sivuuttaa kokonaan sanat valmiuslaki ja poikkeustila. Ravit oli ne huomioiden välttämätöntä keskeyttää, eikä vieläkään ole selvää, voidaanko edes toukokuun raveja järjestää. Ilta-Sanomat uutisoi tätä kirjoittaessa, että Lounais-Suomen poliisi ei ole valmis sallimaan raveja Turussa toukokuun viimeisellä viikolla.

Lue lisää: Ilta-Sanomat: Poliisi saattaa estää ravien aloittamisen ensi viikolla

Nyt kentällä velloo edelleen sitkeänä huhu, ettei Hippos muka edes tiennyt, keneltä hakea lupaa ravien aloittamiseen. Kyllä sitä haettiin ihan oikeasta osoitteesta Aluehallintovirastolta. Maan hallitus ja ministeriöt vain kesken kaiken muuttivat järjestelyjä siitä, kuka asiasta päättää ja siksi päätös tulikin lopulta MMM:stä. Se ei silti näytä poliisia ainakaan kaikilla alueilla vakuuttavan.

Raviurheilulla ja Hippoksella on siis nyt vähintään kolmenlaisia viestinnällisiä haasteita. Niitä aiheutuu koronatilanteen erityissäädöksistä, kentän menetetystä luottamuksesta sekä myös järjestön sisäisestä valtapelistä, jota ”ravipolitiikaksi” alan sisällä kutsutaan.

Olemme kollega Antti Savolaisen kanssa pitkin viime syksyä ja talvea ihmetelleet raviurheilun tulevaisuustyön yhteydessä sitä, mistä riittää aikaa käydä valtapeliä, kun todellisia ongelmia tulisi ratkoa. Kaikkihan alalla tunnistavat, että ilman koronaakin haasteina ovat pelimyynnin ja Veikkauksen tuloutusten ennakoitu lasku sekä hevoskasvatuksen ja yleensäkin hevosyritysten keskimäärin heikko kannattavuus. Lisäksi ratsastuksen tavoin ongelmana on hevoslajien suosion lasku suhteessa muihin urheilulajeihin ja vapaa-ajanviettotapoihin.

Nyt jos koskaan olisi mahdollisuus korjata edes tuota jälkimmäistä. Kohta tuokin hetki – se kultainen hevosen kiriin kääntö, pallonkosketus, aikaikkuna tai mitä nimeä nyt halutaankin käyttää – on menetetty.

Maanantaina alkavat – toivon mukaan – Joensuussa ravit, joissa voidaan käytännössä osoittaa suurelle yleisölle median kautta, kuinka turvaväleistä ja muista ohjeista huolehtien saadaan urheilutapahtuma vietyä läpi. Samalla se kaikkein tärkein eli hevonen pääsee toteuttamaan luontaista tarvettaan juosta.