
Telkän poikaset pomppaavat pesästä vuorokauden ikäisinä – siiventyngistä ei ole vielä apua, mutta kevyt untuvikko tulee pehmeästi alas korkealtakin
Pöntössä voi olla useammankin naaraan munia yhden telkän haudottavana.Telkkä on hyvin suomalainen lintu. Euroopan telkkäkannasta noin 40 prosenttia pesii tuhansien järvien Suomessa.
Telkkä on vesilinnuista kevään ensimmäisiä muuttajia. Keväällä jokisuiden sulapaikoissa käy kuhina, kun telkkäkoiraat kilpailevat soidinmenoissa naaraiden suosiosta hauskan näköisesti niskoja nakellen, äännellen ja viuhuvaa ääntä pitävillä siivillä huitoen.
Munansa telkkänaaras munii puunkoloon tai pönttöön. Aiemmin pesäkoloina olivat palokärjen kovertamat ja ajan väljentämät kolot. Nykyisen metsänkäsittelyn vuoksi lähes kaikki telkälle soveltuvat kolopuut ovat hävinneet. Se on siis hyvin riippuvainen ihmisten rakentamista pöntöistä.
Asutun pesän tunnistaa usein pesäkolon aukon ympärille kiinnittyneistä vaaleista untuvista.
Naarastelkät ovat hyvin reviiritietoisia, ne puolustavat omaa elinaluettaan muita naarastelkkiä vastaan. Kuva: Hannu HuttuPöntön suulla saattaa käydä melkoinen vilske, kun moni naaras pyrkii pesimään samaan pesään. Siten pöntössä voi olla useamman naaraan munia yhden telkän haudottavana.
Myös uivelo saattaa munia telkän pesään, niin kuin kävi tänä kesänä kuvaamassani tapauksessa. Uivelo oli muninut telkkää myöhemmin, eikä sen muna ehtinyt kehittyä niin, että se olisi kuoriutunut telkkäpoikueen mukaan.
Pesinnän ajankohta vaihtelee paljon. Kainuun korkeudella ensimmäiset telkän poikaset jättävät pesän jo toukokuun viimeisinä päivinä ja viimeiset kuoriutuvat vasta juhannuksen tienoilla.
Poikaset jättävät pesän nopeasti, mutta ovat lentokykyisiä noin kahden kuukauden ikäisinä. Kuva: Hannu HuttuPoikaset jättävät pesän vuorokauden ikäisenä. Emä lähtee pesästä ja kutsuu poikasia ääntelemällä pöntön edustalla.
Ensimmäisen poikasen uskallettua hyppäämään pesästä niitä alkaa tulla solkenaan. Poikasilla on räpylöissä terävät kynnet, joiden avulla ne pääsevät kiipeämään pöntön seinämää suuaukolle.
Reiällä ei sitten pitkään ihmetellä, kun hyppy tuntemattomaan alkaa.
Siiventyngistä ei ilmalennossa ole vielä apua, mutta kevyt untuvikko tulee pehmeästi alas korkealtakin. Ei mene montakaan sekuntia, kun pönttö on tyhjä. Emä johdattaa pesueen heti lähimmälle vesistölle.
Kesällä voi nähdä uimassa yksinäisiä telkän poikasia. Poikueen liikkuessa paikasta toiseen poikasia jää jo melko varhaisessa vaiheessa myös omilleen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat



