Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Telkän poikaset pomppaavat pesästä vuorokauden ikäisinä – siiventyngistä ei ole vielä apua, mutta kevyt untuvikko tulee pehmeästi alas korkealtakin

    Pöntössä voi olla useammankin naaraan munia yhden telkän haudottavana.
    Telkän poikanen hyppää pöntöstä Suomussalmella.
    Telkän poikanen hyppää pöntöstä Suomussalmella. Kuva: Hannu Huttu

    Telkkä on hyvin suomalainen lintu. Euroopan telkkäkannasta noin 40 prosenttia pesii tuhansien järvien Suomessa.

    Telkkä on vesilinnuista kevään ensimmäisiä muuttajia. Keväällä jokisuiden sulapaikoissa käy kuhina, kun telkkäkoiraat kilpailevat soidinmenoissa naaraiden suosiosta hauskan näköisesti niskoja nakellen, äännellen ja viuhuvaa ääntä pitävillä siivillä huitoen.

    Munansa telkkänaaras munii puunkoloon tai pönttöön. Aiemmin pesäkoloina olivat palokärjen kovertamat ja ajan väljentämät kolot. Nykyisen metsänkäsittelyn vuoksi lähes kaikki telkälle soveltuvat kolopuut ovat hävinneet. Se on siis hyvin riippuvainen ihmisten rakentamista pöntöistä.

    Asutun pesän tunnistaa usein pesäkolon aukon ympärille kiinnittyneistä vaaleista untuvista.

    Naarastelkät ovat hyvin reviiritietoisia, ne puolustavat omaa elinaluettaan muita naarastelkkiä vastaan.
    Naarastelkät ovat hyvin reviiritietoisia, ne puolustavat omaa elinaluettaan muita naarastelkkiä vastaan. Kuva: Hannu Huttu

    Pöntön suulla saattaa käydä melkoinen vilske, kun moni naaras pyrkii pesimään samaan pesään. Siten pöntössä voi olla useamman naaraan munia yhden telkän haudottavana.

    Myös uivelo saattaa munia telkän pesään, niin kuin kävi tänä kesänä kuvaamassani tapauksessa. Uivelo oli muninut telkkää myöhemmin, eikä sen muna ehtinyt kehittyä niin, että se olisi kuoriutunut telkkäpoikueen mukaan.

    Pesinnän ajankohta vaihtelee paljon. Kainuun korkeudella ensimmäiset telkän poikaset jättävät pesän jo toukokuun viimeisinä päivinä ja viimeiset kuoriutuvat vasta juhannuksen tienoilla.

    Poikaset jättävät pesän nopeasti, mutta ovat lentokykyisiä noin kahden kuukauden ikäisinä.
    Poikaset jättävät pesän nopeasti, mutta ovat lentokykyisiä noin kahden kuukauden ikäisinä. Kuva: Hannu Huttu

    Poikaset jättävät pesän vuorokauden ikäisenä. Emä lähtee pesästä ja kutsuu poikasia ääntelemällä pöntön edustalla.

    Ensimmäisen poikasen uskallettua hyppäämään pesästä niitä alkaa tulla solkenaan. Poikasilla on räpylöissä terävät kynnet, joiden avulla ne pääsevät kiipeämään pöntön seinämää suuaukolle.

    Uivelon muna telkän munien seassa.
    Uivelon muna telkän munien seassa. 

    Reiällä ei sitten pitkään ihmetellä, kun hyppy tuntemattomaan alkaa.

    Siiventyngistä ei ilmalennossa ole vielä apua, mutta kevyt untuvikko tulee pehmeästi alas korkealtakin. Ei mene montakaan sekuntia, kun pönttö on tyhjä. Emä johdattaa pesueen heti lähimmälle vesistölle.

    Kesällä voi nähdä uimassa yksinäisiä telkän poikasia. Poikueen liikkuessa paikasta toiseen poikasia jää jo melko varhaisessa vaiheessa myös omilleen.

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.