Erä

Kaakon pannoitetut villisiat ovat viihtyneet pääasiassa Venäjällä – villisian anatomia on tuonut omat haasteensa pannoitukseen, tekniikka on toiminut hyvin

Paikalliset metsästäjät ja maanomistajat saavat Luonnonvarakeskukselta kiitosta.
Luonnonvarakeskus
Kuvassa Luonnonvarakeskuksen käyttämä pyyntilaite. Kolme porsasta tallentui riistakameraan tullessaan uudelleen vierailulle. Kahdelle oli liimattu gps-lähetin selkään, joka näkyy oikealla etualalla olevan eläimen selässä.

Luonnonvarakeskus (Luke) aloitti villisikojen pannoitushankkeen viime vuonna. Villisikoja on pyydetty paikannusta varten Kaakkois-Suomesta.

Panta on ollut yhteensä viidellä eläimellä ja pienempi seurantalaite yhdeksällä. Tällä hetkellä pannoitettuja villi­sikoja ei ole.

”Villisikojen pannoituksista ei ollut mitään kokemuksia siinä vaiheessa, kun saimme tämän tehtävän. Ilman hyvää yhteistyötä paikallisten metsästäjien ja maanomistajien kanssa emme olisi onnistuneet saamaan näin montaa yksilöä pantaan ja pudonneita pantoja takaisin”, kiittelee Luken erikoistutkija Mervi Kunnasranta.

Merkityt villisiat ovat olleet suhteellisen paikallisia. Pitkiä vaelluksia ei ole ilmennyt. Se on havaittu, että eläimet liikkuvat sekä Suomen että Venäjän puolella säännöllisesti. Suurimman osan ajastaan ne ovat viihtyneet Venäjällä.

Pannoitushanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö (MMM). Hankkeen tavoitteena on selvittää villisikojen elinpiiriä sekä sen laajuutta. MMM haluaa saada tarkempaa tietoa myös villisikojen käyttäytymisestä erityisesti afrikkalaisen sikaruttoriskin takia.

Liikkumisaineisto tulee osaksi kannanarvioinnin taustatietoja. Uusi kanta-arvio julkaistaan maaliskuun puolivälin jälkeen.

Viimevuotisen arvion mukaan tammikuussa villisikoja oli noin 1 400.

Villisikoja on varustettu sekä gps-pannoilla että karvapeitteeseen kiinnitettävillä seuranta­laitteilla. Karvapeitteeseen kiinnitettävää gps-lähetintä ei ole kokeiltu muualla maailmassa villisialla.

Villisian anatomia asettaa haasteita gps-pannoille, koska kaulaa ei käytännössä ole ja siat lihovat ja laihtuvat vuoden aikana, Kunnasranta kertoo.

Viime syksynä havaittiin ensimmäisenä pannoitetun villisian kaulassa painauma.

”Tämän takia etälaukaisimme toisen pannoitetun eläimen pannan satelliitin välityksellä. Sattumalta sama eläin ammuttiin parin päivän päästä. Tämän yksilön kaula oli täysin kunnossa.”

Kunnasranta kertoo, että pannoissa on laukaisujärjestelmä ja panta voidaan pudottaa koska vain.

Pannoitettuja sikoja seurataan myös riistakameroilla ja pannoituksessa on mukana eläinlääkäri. Pannat kiinnitetään samalla tapaa kuin Ruotsissa on tehty.

Kesän aikana pannoituskokemukset karttuivat ja syksyn pannoituksissa pantojen kiinnitystä löysennettiin. ”Hiljattain kaksi pantaa putosi, koska villisiat saivat vedettyä pannan korviensa yli.”

Kunnasrannan mukaan pannat ja muut seurantalaitteet ovat toimineet teknisesti pääosin erittäin hyvin.

”Mutta aineiston kertymiseen vaikuttaa se, että laitteita tippuu pois ennen aikojaan ja merkittyjä villisikoja kuolee metsästyksen yhteydessä.”

Seurantakeinoja kehitetään aktiivisesti. Nyt on havaittu, että karvaan liimattava pieni gps-­lähetin näyttää pysyvän talviturkissa muutaman kuukauden, eli se mahdollistaisi esimerkiksi porsaiden ensimmäisen talven seurannan.

Myös korvamerkki-gps on testauksessa, mutta siinä paikannustiheys on vain kerran päivässä tai viikossa.

Kunnasranta toteaa, että pannan etuja ovat pitkä parin vuoden mittainen toiminta-aika ja tarkan seurannan mahdollisuus.

”Laadullisesti testissä olevat muut menetelmät eivät ole pannan veroisia.”

Lue lisää:

20 villisialle on varattu paikannuspannat – eläinten seurannalla halutaan muun muassa selvittää millaisissa elinympäristöissä ne liikkuvat

Pannoitettujen villisikojen ampumista pyritään välttämään – joskus ne päätyvät saaliiksi ja silloin on syytä huomioida puolen vuoden varoaika lihan käytössä

Mervi Kunnasranta
Kuva villisian pannoitustilanteesta. Pannan lisäksi eläimille laitetaan korvamerkit. Lisäksi pannoittajan käsi havainnollistaa löysyyttä, jolla pannat kiinnitetään.
Lue lisää

Sipoossa 11 villisikaa sai surmansa kolarissa – Auto lanasi laumaan moottoritiellä 120 km/h nopeudella

Villisikojen aiheuttamat satovahingot tuplaantuivat Ruotsissa kuudessa vuodessa

Karhujahtiin esitetään ennätyssuurta 457 kontion kiintiötä – metsästysverotuksen voimistuminen ei ole pysäyttänyt kannan kasvua

Pannoitettu metsäpeuravaadin vaelsi vasomaan Venäjälle – matkaa Lappajärven talvilaitumilta kertyi 500 kilometriä