Pannoitettujen villisikojen ampumista pyritään välttämään – joskus ne päätyvät saaliiksi ja silloin on syytä huomioida puolen vuoden varoaika lihan käytössä

Kuvassa Marko Koivun ampuma villisika. Pantavillisioilla on korvamerkit ja niissä merkintäpäivä. Kun käyttää pannoitettuja saaliseläimiä ihmisravinnoksi, on hyvä huomioida Fimean suosittama puolen vuoden varoaika nukutuslääkkeiden takia. Varoaikaa alkaa merkintäpäivästä. Kuva: Saara Lavi

Haminalainen Marko Koivu halusi pitää saaliiksi saamansa korvamerkityn ja pannoitetun villisian nahan itsellään, panta palautettiin Luonnonvarakeskukselle. Kuva: Saara Lavi

Villisikoja on saatu saaliiksi kuluvan metsästysvuoden aikana yhteensä 842 helmikuun 25. päivään mennessä. Viime vuonna vastaavaan aikaan saalismäärä oli runsaan 520 eläimen suuruinen.

Eniten eläimiä on ammuttu tänä vuonna Kaakkois-Suomessa, yhteensä 455.

Yhden villisikauroksen ampui tammikuussa Ylämaalla haminalainen Marko Koivu. Hän kertoo, että seurailee ruokintapaikoilla käyviä eläimiä riistakameran välityksellä.

"Sain kahdesta pannoitetusta villisiasta useana yönä kuvia ja näin ne myös ruokinnalla, mutta päätin olla ampumatta niitä. Toinen eläimistä sai pudotettua pannan pois, mutta toisella panta pysyi. Se tuli ruokinnalle usein ennen muuta laumaa ja jäi myös usein syömään jopa tunniksi yksin muiden lähdettyä", Koivu kertoo.

"Tammikuun 21. päivänä olin taas kyttäämässä ja illalla noin kahdeksan maissa yksinäinen villisika tuli ruokinnalle. Riistakamera ei lähettänyt kuvaa eläimestä, joten en nähnyt pantaa. Seurailin vartin verran villisian touhuja ja odottelin kuvaa, jota ei kuitenkaan tullut ja päätin puristaa liipaisimesta", hän jatkaa.

Koivu kiinnitti huomiota eläimen turkkiin, joka oli kulunut pannan kohdalta. Hän kertoo, että panta toimitettiin Luonnonvarakeskukselle (Luke), mutta eläimen nahkaa hän ei halunnut luovuttaa tarkempiin tutkimuksiin, vaan pitää itsellään.

Saaliseläimestä tiedetään, että se on pannoitettu viime vuoden lokakuussa 110 kilon painoisena ja ammuttaessa se painoi 80 kiloa.

Pantavillisioilla on korvamerkit ja niissä merkintäpäivä. Kun käyttää pannoitettuja saaliseläimiä ihmisravinnoksi, on hyvä huomioida Fimean suosittama puolen vuoden varoaika nukutuslääkkeiden takia. Varoaikaa alkaa merkintäpäivästä.

Lue lisää:

20 villisialle on varattu paikannuspannat – eläinten seurannalla halutaan muun muassa selvittää millaisissa elinympäristöissä ne liikkuvat

Kaakon pannoitetut villisiat ovat viihtyneet pääasiassa Venäjällä – villisian anatomia on tuonut omat haasteensa pannoitukseen, tekniikka on toiminut hyvin