Erä

Video: Tero Sorosen motivaatio hylkeenpyyntiin säilyi myös märkänä aallokossa keikkuvan veneen peräpenkillä kylmää vettä äyskäröidessä – "On tämä kaikista mukavin metsästysmuoto"

Monilla hyljeretkillä kruisaillaan komeasti mukavalla troolarilla, kiikaroidaan hylkeitä ja sopivan löydyttyä suoritetaan ampumaetäisyydelle lähestyminen pienellä veneellä tai hyljesuksella, jäätilanteesta riippuen. Aina hylkeenpyynti ei kuitenkaan ole tällaista.

Hylkeenpyynti on elämyksellinen metsästysmuoto, joka kiinnostaa kasvavaa joukkoa suomalaisia metsästäjiä. Aikanaan tärkeä elinkeino kuihtui pienehkön spesialistiryhmän toiminnaksi, mutta hyljekantojen paisuessa valtaviksi on tilaisuus hylje-elämyksiin tarjolla yhä useammalle.

Monilla retkillä kruisaillaan komeasti mukavalla troolarilla, kiikaroidaan hylkeitä ja sopivan löydyttyä suoritetaan ampumaetäisyydelle lähestyminen pienellä veneellä tai hyljesuksella, jäätilanteesta riippuen. Meidän toukokuisella retkellämme Oulun vesillä mentiin koko matka todella pienellä ja täyteen pakatulla veneellä, koska toinen paattimme oli konerikkoinen. Kahden veneen sijaan lastauduimme siis yhteen.

Ja tietenkin jään reuna oli matkustanut parinkymmenen kilometrin päähän. Yhdeksänheppaisella peräprutkulla ja todella täyteen lastatulla viiden metrin veneellä tuollainen matka vie hiukan aikaa. Ja sitä tavaraakin on mukavasti. Mukana oli sissiteltta, neljän ukon varusteet, vedet ja muonat sekä suurehko hyljesuksirakennelma.

Matkaan kuitenkin päästiin onnellisesti. Meri tuli tykömme. Kylmän veden kastelema Tero Soronen puki tilanteen sanoiksi.

"On se tämä hylkeenpyynti kaikista mukavin metsästysmuoto ikinä", virnuili Tero selkä märkänä aallokossa keikkuvan veneemme peräpenkillä, äyskäröidessään kylmää vettä veneestä.

Ensimmäisen päivän iltapäivällä saavutimme jään reunaman ja kaukana, kilometrin päässä häämötti muutama eläimen näköinen piste.

"Ne ovat norppia. Voimme yrittää lähestyä niitä, mutta helppoa se ei ole", totesi isäntämme Jesse Kokko.

Jesse on tyrnäväläinen hyljespesialisti, joka sai ensimmäiset tämän kevään norppansa heti aloituksessa. Silloin oli vielä suksijäätä rantaan asti Hailuodossakin. Eikä siitä ole meidän kuvauspäiväämme kuin kolmisen viikkoa. Niin nopeasti jään reuna etääntyy.

Norpat tulevat tänä syksynä samalla lailla kiintiömetsästyksen piiriin kuin harmaahylkeetkin, mutta toukokuussa 2021 oli oltava erikseen hankittuja pyyntilupia. Meidän ryhmällämme oli kaikilla norppaluvat. Itämerennorppia asustelee Merenkurkun-Perämeren alueella todennäköisesti ainakin 20 000 yksilöä. Sellainen määrä norppia tarvitsee tonneittain kalaa ravinnokseen. Sen näkevät kalastajat rysissään.

Jäätilanne oli paha, sillä sohjo oli liian pehmeää sukseiluun, emmekä päässeet puskemaan kiintojään reunaan asti pikku paatillamme. Pääsimme kuitenkin vajaan 300 metrin päähän norpasta. Laukauksia yritettiin, mutta eipä olleet aseet kohdistettuna tai ampujat treenattuna tuollaiselle matkalle, ja norpat luikkivat avantoihin.

Leirillä saimme kuitenkin norppa-aterian, sillä isäntämme oli kauden aloituspäivänään päässyt ansiokkaasti norpan kaatoon. Hänen aseensa ja sihtinsä toimii liki 300 metriin.

Norppa maistui, ja meri-ilma teki tehtävänsä ja jokainen nukkui onnellista unta sissiteltan suojassa.

Aamulla oli kuitenkin pettymystä ilmassa. Tuuli oli voimistunut sellaiseksi, että aiottu koukkausta isomman jään äärelle ei voitu pikku purtilollamme ajatellakaan. Jouduimme lähtemään takaisin lähtösatamaa kohti. Kävimme lähellä olevien jäälauttojen äärellä koukkaamassa, josko siellä olisi ollut joitakin yksilöitä. Saimme ihailla vain upeaa jäistä merta ilman norpan norppaa.

Olimme olleet kaukaa viisaita ja varanneet retkelle kolme päivää. Kokemus kutistui kaksipäiväiseksi. Sitäkin vahvemmin totesimme, että tällä ryhmällä mennään uudelleen. Me vieraat tarkkuutamme pyssykät ja ukot 300 metriin, ja isäntämme huolehtii, että se toinenkin kone käy.

Eiköhän se siitä, ainakin noita saaliseläimiä riittää ensi kaudellekin. Se on varma.

Lue lisää

Video: Vantaalainen Jukka Räsänen jakaa yksinkertaisen mutta herkullisen riekkoreseptinsä – "Silloin riekko on parhaimmillaan"

Video: Ivalolainen Marko Airola päätti jättää hirvenvasan ampumatta – "Oli niin pieni se vasa"

Video: Joonas Mourujärvi oli mukana karhun kaatotilanteessa, mutta hän päätti jättää ampumisen muille – "Kulkusuunta meni toiselle metsästäjälle, joten en lähtenyt sivusta siihen sorkkimaan"

Video: Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine siirtyi töihin Tampereelta pohjoiseen – "Tässä on sellainen kokonaispaketti, joka sattuu sopimaan elämäntyylilleni täydellisesti"