LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Erä

Valkohäntäpeurojen ruokinnan rajoittamista tuetaan laajasti – ”Kannan tuottavuutta lisäävä tai kantaa kasvattava ruokinta on lopetettava”

MTK vaatii, että valkohäntäpeurojen metsästys joko vapautetaan luvanvaraisuudesta tai pyyntiluvan edellytyksenä oleva pinta-alarajoitus lasketaan sataan hehtaariin.
Jarkko Sirkiä
Vuonna 2020 valkohäntäpeurojen aiheuttamia maatalousvahinkoja korvattiin 425 000 eurolla. Kohteita oli 347.

Valkohäntäpeurojen houkutteluruokinta metsästystä varten on tarpeellista, mutta muuten ruokintaa on rajoitettava. Tästä olivat yhtä mieltä MTK:n tiistai-illalla järjestämän Haasteena valkohäntäpeura -webinaarin puhujat.

”Kannan tuottavuutta lisäävä tai kantaa kasvattava ruokinta on lopetettava”, totesi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juho Matala toi keskusteluun vuonna 2020 toteutetun kyselytutkimuksen lukuja. Tutkimuksen mukaan valkohäntäpeuroja ruokkii noin 33 000 henkilöä. Keskimäärin yhden ruokkijan lajille tarjoaman ravinnon määrä oli 595 kiloa ja kokonaismäärä yli 17 miljoonaa kiloa.

Rajoittamisen käytännön toimista ei tilaisuudessa ehditty puhua.

Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Jani Körhämö kertoi, että suosituksia ruokinnan rajoittamisesta on tiheän kannan alueelle jo annettu.

Peuraongelman ratkaisemisessa paikallinen vuoropuhelu on avainasemassa, Körhämö korosti. ”Ulkopuoliset eivät pysty ratkaisemaan paikallista ongelmaa, jos maanomistajat, viljelijät ja metsästäjät eivät puhu keskenään.”

Valkohäntäpeurakanta on kasvanut kymmenen vuoden ajan ja saalismäärä on kasvanut seitsemän vuotta.

”Kyse on järjestelmän heikkoudesta, kun lukuisista korjausyrityksistä huolimatta olemme tässä tilanteessa peurakannan kanssa. Kannanleikkauksesta on puhuttu jo vuosia, mutta pistemäisiä onnistumisia lukuun ottamatta tulosta ei ole tullut”, totesi MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.

”Metsästäjiä tästä ei pidä syyttää vaan kiittää tehdystä työstä. Metsästys on harrastus, joka on muuttunut osalle metsästäjistä työmaaksi.”

Vuonna 2020 valkohäntäpeurojen aiheuttamia maatalousvahinkoja korvattiin 425 000 eurolla. Kohteita oli 347. Vuonna 2018 euromäärä oli 160 000 ja vuonna 2019 220 000.

”Todellinen vahinkomäärä on suurempi, sillä kaikki eivät hae korvauksia.”

MTK vaatii, että peura joko vapautetaan luvanvaraisuudesta tai pyyntiluvan edellytyksenä oleva pinta-alarajoitus lasketaan 100 hehtaariin. Leskinen myös muistutti, että metsästysseurojen toimintamallit eivät saisi estää tehokasta metsästystä. Esimerkiksi lupakiintiö pitäisi olla seuran jäsenten käytössä vapaasti.

Viljelijä Jani Hevonoja Akaasta kertoi suorasukaisesti puheenvuorossaan elinkeinolle aiheutuvista ongelmista.

”Öljy- ja valkuaiskasvien viljelystä on luovuttu, hukkakaura on krooninen ongelma ja viljaa menee rekkakuorman verran hirvieläimille.”

Tilaisuutta seurasi yli 200 henkeä.

Lue lisää

Aarre: Lapinjärvellä asuva maanviljelijä Matti Vilén metsästää valkohäntäpeuroja omilla maillaan – Riistapellolla Vilén kasvattaa viljaa ja härkäpapua

Metsästysseuran nahat olivat mennä monttuun, kunnes kotimainen laukkuvalmistaja pelasti tilanteen – "Olen ylpeä, että saan kantaa itse kaadetusta peurasta tehtyä reppua"

Valkohäntäpeurakysymykseen pureudutaan tiistaina avoimessa webinaarissa – äänessä ministeriön, riistahallinnon, metsästäjien, viljelijöiden ja tutkijoiden edustajat

Tiistaina puhutaan valkohäntäpeuroista – tervetuloa keskustelemaan: Loimaan tilaisuus muuttui webinaariksi