Vanhan kengän irrottamisen jälkeen vuollaan kavion pohjaa ja siistitään sädettä. Kuva: Petteri Kivimäki
Kun Olli Hauru tapasi kiehtovan naisen kodassa, ei hän arvannut elämän muuttuvan totaalisesti – salamarakastuminen sysäsi uuteen ammattiin
Jämsäläinen Olli Hauru vaihtoi ammattia aikuisiällä koneistajasta kengityssepäksi. Se oli seurausta odottamattomasta tapahtumaketjusta.
Hevonen kengitetään 6–8 viikon välein kavioiden suojaamiseksi. Kengityksessä hienointa on Haurun mukaan se, kun näkee heti oman työn tuloksen. Kuva: Petteri KivimäkiKun Olli Hauru paistoi makkaraa helmikuussa vuonna 2011 jämsäläisessä kodassa ystäviensä kanssa, ei hän voinut arvata, että elämä muuttuisi kertarysäyksellä.
Mukana oli myös uusi tuttavuus, jämsäläinen talliyrittäjä Tanja, joka kiinnitti miehen huomion jo ensisilmäyksellä.
”Olin aika myyty heti, tää nainen oli aika unelma”, Hauru muistelee hymyillen tulevan vaimonsa ensikohtaamista.
Viikkojen kuluttua hän laittoi viestiä Tanjalle. Tapaaminen sovittiin Koivukummun tilalle, jossa kouluratsastuksessa kilpaillut Tanja piti tallitoimintaa.
Yhteenmuutto tapahtui vauhdilla ja Olli Hauru solahti uusperheen arkeen.
Hevoset olivat miehelle vierasta aluetta, sillä omassa suvussa ei ollut hevosia eikä aiempaa kiinnostusta niihin ollut. Suuret eläimet tuntuivat haastavilta; Hauru ei tiennyt, miten niiden kanssa kuuluisi olla.
”Entisenä koiranomistajana en ollut tottunut niin erilaisiin viestinnän keinoihin, mitä hevosilla on. Alkuun oli haastavaa, kun ei tiennyt, meinaako se purra vai potkia, kun joku korva tai silmä vähän liikkuu.”
Noihin aikoihin Hauru työskenteli Jyväskylän Metsolla, jossa hän teki paperikoneen telojen koneistamista. Työ tuntui mieluisalta, vaikka työmatkat lohkaisivatkin päivästä pari tuntia ja toisinaan yövuorot painoivat.
Hän oli nuorena päätynyt elektroniikka-asentajaksi ja myöhemmin koneistajaksi, koska töitä sattui olemaan alalla tarjolla.
”Olen aina pitänyt käytännönläheisestä työstä, jossa saa tehdä käsillä. Myös isä ja pari kaveria olivat Metsolla töissä.”
Kun vapaa-aika vierähti perheen ja hevosten kanssa, alkoi rakkaus hevosiin imaista mukanaan. Yhteisiä hevosiakin tuli hankittua.
Ajatus kengittämisestä kypsyi hiljalleen. Hauru hakeutui opiskelemaan Ylä-Savon opistoon Kiuruvedelle kengityksen alkeis- ja myöhemmin peruskurssille. Vuonna 2017 hän suoritti kengityssepän ammattitutkinnon.
”Ajattelin pitkään, että kengittäminen on mukava harrastus, mutta nälkä kasvoi syödessä. Sitten alkoi tuntumaan, että tästä voisi tulla ammattikin.”
Ajattelin pitkään, että kengittäminen on mukava harrastus, mutta nälkä kasvoi syödessä.
Kaksi vuotta sitten Olli Hauru jätti palkkatyönsä ja ryhtyi täyspäiväseksi kengityssepäksi.
Ammatin vaihto aikuisiällä oli jännittävä askel tuntemattomaan.
”Päivän jos toisenkin tuli mietittyä, onko tässä mitään järkeä. Minulla oli vakituinen työpaikka ja siellä oli tutut jutut. Mutta kyllä se muutos kannatti. Löysin unelma-ammattini.”
Jonkinlainen siemen kengityssepän ammattiin oli itänyt jo suvussa. Haurun isoisä oli työskennellyt sekä kengitysseppänä että kylän seppänä.
”Kai tämä jonkinlaista perintöä on isoisältä.”
Hän uskoo, että kipinä käsityöammattiin on kimmonnut myös isältä, joka on taitava rakentamaan puusta ja metallista. Lapsena oli vietetty yhdessä monet nikkarointihetket ja tullut katseltua, kun isä rakensi muun muassa kalastushaaveja ja radio-ohjattavia veneitä.
Asiakkaita on yrittäjällä tällä hetkellä kolmesta viiteen päivässä. Viikossa hän kengittää 15–20 hevosta, eli asiakkaita on riittänyt sopivasti.
Työ koostuu pääasiassa ravi- ja ratsuhevosten kengittämisestä Jämsässä ja lähikunnissa.
”Pystyn tekemään myös asiakkaan toiveiden mukaisen erikoiskengityksen, jos näen sen palvelevan hevosen etuja. Kilpahevosilla voidaan käyttää erikoiskenkiä, jotta hevoset pystyvät maksimaalisiin huippusuorituksiin. Paras erikoiskengitys on kuitenkin hyvä peruskengitys.”
Erikoistehtäviin kuuluvat myös erilaiset sairaskengitykset, jotka tehdään yhteistyössä eläinlääkärin kanssa.
”Tänä kesänä en ole kohdannut vielä kaviokuumetta. Mutta olen kuullut kollegoiltani, että alkukeväästä olisi ollut useampia tapauksia.”
Olli Hauru takoi kenkää pihalla. Pidempää kesälomaa ei ole tänä vuonna tiedossa. Kuva: Petteri KivimäkiHaurun mukaan kengityssepän työ on fyysisesti hyvin raskasta. Lämpimät kelit tekevät työstä entistäkin hikisempää hommaa.
Omasta työergonomiasta hän huolehtii käyttämällä mahdollisimman teräviä välineitä ja työkaluja, mikä vähentää käsien ja selän kuormitusta.
”Tarkoitus on saada kuormitusta mahdollisimman pieneksi, että saisin tehdä työtä mahdollisimman pitkään ilman loukkaantumisia tai vaivoja.”
Kengitysseppä voidaan mieltää perinteiseksi maaseudun ammatiksi, vaikka tekijöitä on toki kaupungeissakin.
”Tuntuu tosi kivalta olla perinteisessä maaseudun ammatissa, koska tykkään asua maalla. Totta kai isommassa mittakuvassa ei esimerkiksi kengityssepän ammatti maaseutua pelasta, mutta on silti mukavaa, että täälläkin pystytään tätä ammattia harjoittamaan. Näin pysyy maaseudullakin elämää. Sitä tarvitaan.”
Olli Hauru kehuu omaa asiakaskuntaansa valtavan mukaviksi. Hevoset ovat koulutettuja ja niiden kanssa on todella mukava tehdä työtä.
”Ratsu- ja ravihevosista pidetään oikeasuuntaisesti hyvää huolta. Omistajat haluavat, että kaikki on vimpan päälle, ja eläimien ongelmat hoidetaan. Siihen käytetään monesti paljon aikaa ja rahaakin.”
Hevosten kanssa olemisesta on tullut myös jouhevaa.
”Hevosten kanssa oleminen on selkeää, koska ne ovat niin rehellisiä. Hevosilta tulee palaute suoraan niin suuntaan jos toiseen.”
Ratsu- ja ravihevosista pidetään oikeasuuntaisesti huolta, kertoo Olli Hauru. Kuvassa 12-vuotias suomenhevonen Koivukummun Jesper. Kuva: Petteri KivimäkiMutta miten kävi salamarakastumisen?
Vaimosta puhuttaessa Haurun kasvoille syttyy heti leveä hymy.
”Minä kosin noin vuosi tapaamisen jälkeen. Vietimme hiljattain 10-vuotishääpäivää. Meille laatuaikaa on se, kun saamme valmentaa yhdessä hevosia.”
”Näin se voi elämä yllättää. Ilman vaimoa en olisi vaihtanut alaa. Se on aika iso syyllinen tässä, jos näin voi sanoa”, hän virnistää.
Katso videolta Olli Haurun työskentelyä: Näin sujuu perinteinen maaseudun ammatti
Kuka?
Olli Hauru on jämsäläinen päätoiminen kengitysseppä.
Syntynyt vuonna 1984 Kempeleessä.
Harrastaa raviurheilua Täpöt-hevosen kanssa. ”Voittoja ei ole vielä tullut, mutta tämä on mukava harrastus.”
Koivukummun tallin seitsemästä hevosesta yhteisomistuksessa on neljä. Elokuussa syntynee yksi varsa. Lisäksi yksi hoitohevonen ja -hoitoponi.
Perheeseen kuuluu 2,5-vuotias yhteinen lapsi ja vaimon kaksi lasta aiemmasta suhteesta.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
