Onnellisuushormoni oksitosiinin osuutta hevosen oppimisessa tutkitaan väitöskirjatyössä – ”Tämä on minulle intohimoprojekti”

Hevosten hyvinvointitutkimus on Taru Niittysen intohimoprojekti. Kuvassa hän on edesmenneen suomenhevostammansa Lillin selässä. Kuva: Taru Niittysen albumi

Ekologian ja evoluutiobiologian alan väitöskirjatyötään aloittava Taru Niittynen iloitsee saamastaan liki 130 000 euron apurahasta. Nelivuotisen apurahan turvin hän pääsee intohimoprojektinsa pariin: tutkimaan, oppiiko onnellinen hevonen paremmin.

Niittynen teki pro gradu -työnsä varsojen parissa, mittaamalla niiden syljestä varhaiskoulutustehtävien yhteydessä oksitosiini- ja kortisolihormonien pitoisuuksia. Kortisoli on yleisesti tunnettu stressihormonina ja oksitosiinia puolestaan on kutsuttu onnellisuushormoniksi, joka toimii positiivisten tunteiden mittarina tutkimuksissa. Hevosilla ei ole aiemmin mitattu oksitosiinipitoisuuksia syljestä, joten jo Niittysen gradu oli alallaan uranuurtaja.

Gradu antoi Niittysen mukaan viitteitä siitä, että hevoselta testattu korkeampi oksitosiinipitoisuus ennen koulutussession alkamista ennusti nopeampia vasteita koulutuksen aikana, ja matalammat arvot koulutuksen jälkeen selittivät korkeampaa keskittymättömyyttä. Suurempi kortisolipitoisuuden nousu koulutuksen aikana verrattuna lähtötasoon johti parempiin vasteisiin ja keskittyneisyyteen, mutta korkeammat tasot ennen koulutusta selittivät huonompaa keskittymistä ja hitaampia vasteita.

”Väitöskirjatutkimuksessa tarkistetaan, johtuuko parempi oppiminen oksitosiinista vai jostain muusta. Nyt alkavassa tutkimuksessa on tarkoitus manipuloida oksitosiinitasoa nenäsuihkeella, joka on hevostutkimuksessa uusi asia ja hevosille ystävällinen metodi”, Niittynen kertoo.

Positiivisen tunnetilan vaikutusta hevosten oppimiseen Niittynen tutkii kontrolloidusti manipuloimalla oksitosiinia kognitiivisessa oppimistehtävässä sekä mittaamalla hormonitasojen muutoksia koulutuksen aikana.

Niittynen toteaa, että hevosten hyvinvoinnin tutkimus on kasvava tieteenala ja ollut viime aikoina paljonkin otsikoissa ja keskusteluissa esillä. Pääsääntöisesti hyvinvointitutkimus on painottunut eläimen negatiivisiin tunteisiin ja niiden pois kitkemiseen.

Tutkija korostaa, että hevosen henkinen hyvinvointi ei kuitenkaan perustu pelkästään negatiivisten tuntemusten puutteeseen vaan myös positiivisten tuntemusten kokemiseen. Hänen tutkimuksensa on osa suurempaa Helsingin yliopiston Horse Interaction Project -tutkimusprojektia.

”Hevoset ovat aina olleet itselleni todella tärkeitä. Oman suomenhevoseni kanssa opin yhteyden merkityksen ja olen miettinyt paljon sitä, miten hevosmaailmassa on turhaa voimankäyttöä ja hevosia pidetään oloissa, jossa ne eivät saa olla hevosia. Minulle tämä tutkimus on intohimoprojekti.”

Saamastaan apurahasta Niittynen kertoo olevansa sekä omasta että hevosten puolesta iloinen. Koulutusmetodin vaikutusta tunnetiloihin ja oppimistehokkuuteen hän tarkastelee tutkimuksessaan vertaamalla positiivisella vahvistamisella koulutettuja hevosia perinteisemmällä, negatiiviseen vahvistamiseen perustuvalla metodilla koulutettuihin hevosiin. Myös hevosen omistajahistoriaa, omistajien määrää ja omistussuhteiden pituutta tarkastellaan tutkimuksessa.

Niittynen toivoo, että tutkimuksen tulokset auttavat paremmin ymmärtämään hevosta tuntevana eläimenä ja antavat työkaluja siihen, miten hevoselle voidaan luoda parempi elämä ihmisen rakentamassa yhteiskunnassa.