Jani Ruotsalaisen klassikkotupla tekee Ravigaalan valinnoista arvovalintoja – Hippos maalasi itsensä nurkkaan gaalauudistuksella
Ravigaalan uudistuksissa Hippos otti vallan valinnoista itselleen. Seuraavaksi keskusjärjestö saa osoittaa minkä verran se arvostaa suomenhevosten klassikkokisoja.
Jani Ruotsalaisen syksy huipentui lauantaina Paavolan Hurmoksen kriteriumvoittoon. Kuva: Elina PaavolaRavisyksyn ykkösnimi on Jani Ruotsalainen. Juvalainen sinetöi lauantaina Teivossa kovan tempun, kun hän voitti valmentamallaan Paavolan Hurmoksella Kriteriumin. Elokuussa Ruotsalainen voitti Derbyn valmentamallaan Wertillä, joten suurten ikäluokkaklassikoiden voitot menivät samaan talliin.
Saavutus on harvinainen. Suomenhevosten molemmat klassikot on samana vuonna pystynyt aiemmin voittamaan vain Seppo Suuronen vuonna 2005. Lämminverisillä temppu on onnistunut kolmesti. Vuonna 2015 siinä onnistui Pekka Korpi, 2014 Tuomas Korvenoja ja 1998 Markku Nieminen.
Saavutuksen poikkeuksellisuudesta kertoo, että klassikkotuplan saavuttanut valmentaja on aina palkittu myös vuoden valmentajana. Vuoden valmentaja on Ravigaalan arvostetuin palkinto.
Klassikkotuplan saavuttanut valmentaja on aina palkittu myös vuoden valmentajana.
Vuoden parhaiden valintoihin ei ole määriteltyjä kriteerejä, vaan valinnoista vastaa valintaraati. Aikaisemmin ravivuoden parhaiden valinnoista on vastannut Ravitoimittajat ry, mutta toukokuussa Suomen Hippos tiedotti valintasysteemin muutoksesta. Jatkossa valitsijaraatiin kuuluu kaksi jäsentä Ravitoimittajat ry:stä, kaksi Hippoksen toimistosta, ravivalmentajien yhdistyksen nimeämä jäsen sekä yksi Hippoksen erikseen kutsuma jäsen, joka on tänä vuonna Kari Linna. Samalla palkintokategorioita vähennetään ja käytäntöjä viilataan muutenkin.
Vuoden valmentajan kohdalla kriteerit ovat vaihdelleet enemmän kuin monessa muussa kategoriassa – monesti on menty rahatilaston mukaan, mutta joskus palkinto on selvästi annettu myös palkitun valmentajan elämäntyön juhlistamiseksi. En ole Ravitoimittajat ry:n jäsen enkä ole koskaan ollut valintoja tekemässä, mutta pääosin valinnat ovat tuntuneet perustelluilta.
Vuoden valmentajan kohdalla kriteerit ovat vaihdelleet enemmän kuin monessa muussa kategoriassa – monesti on menty rahatilaston mukaan, mutta joskus palkinto on selvästi annettu myös palkitun valmentajan elämäntyön juhlistamiseksi.
Klassikkotupla siis on aina aikaisemmin riittänyt vuoden valmentajan titteliin, mutta nyt valinta ei liene yhtä ilmeinen.
Kun Pekka Korpi vuonna 2015 voitti klassikkotuplan ja valittiin vuoden valmentajaksi, hän oli valmentajien rahatilaston ykkönen. Tuomas Korvenoja oli vuonna 2014 rahatilaston kolmonen selvästi kärkiparia pienemmällä starttimäärällä. Seppo Suuronen oli 2005 valmentajatilaston viides ja voittotilaston kolmas, Markku Nieminen vuonna 1998 ykkönen sekä rahatilastossa että voittotilastossa.
Jani Ruotsalainen on valmentajatilastossa sijalla 18. Hänen valmennettavansa ovat tienanneet tänä vuonna hieman alle 160 000 euroa, mikä on reilu neljännes rahatilaston jälleen ylivoimaisesti voittavan Pekka Korven tallin voittosummasta.
Voittoja Ruotsalaisen valmennettavat ovat juosseet tänä vuonna 25, ja voittomäärässä hän on tilaston sijalla 21. Ruotsalaisen voittoprosentti kuitenkin on huimasti 30, eikä hänen edellään voittotilastossa ole yhtään valmentajaa, jonka hevoset olisivat kilpailleet vähemmän kuin Ruotsalaisen hevoset.
Tilastoihin vedoten Jani Ruotsalainen on helppo sivuuttaa vuoden valmentajan valinnassa. Samaan aikaan täytyisi kuitenkin muistaa, että Ravigaala kuitenkin on raviurheilun juhla, ei lämminveriraviurheilun juhla.
Jani Ruotsalaisen kohdalla kysymys on pitkälti siitä, kuinka eri rotujen menestystä arvotetaan. Ruotsalaisen valmennettavat ovat paria lukuun ottamatta suomenhevosia, joiden ikäluokkakilpailujen palkinnot ovat selvästi pienempiä kuin lämminverisillä. Samaan hengenvetoon on hyvä todeta sekin, että ei Ruotsalaisen menestys ole vain suomenhevosten varassa – tallin tähtiin kuuluu 27 kertaa voittanut ja tänä vuonna ennätyksen 11,4a juossut Rallston.
Tilastoihin vedoten Jani Ruotsalainen on helppo sivuuttaa vuoden valmentajan valinnassa. Samaan aikaan Ravigaala kuitenkin on raviurheilun juhla, ei lämminveriraviurheilun juhla.
Palkittujen listojen perusteella tätä ei aina muistaisi. Tällä vuosituhannella vuoden valmentajalla on ollut mainittavaa suomenhevostoimintaa kahtena vuonna – 2018 Antti Ojanperällä ja 2005 Seppo Suurosella.
Suomenhevostoimija on palkittu vuoden kasvattajana viimeksi vuonna 2012 ja vuoden omistajana vuonna 2011. Suomenhevosten kanssa toimivien aliedustus palkituissa onkin ollut sanalla sanoen räikeä.
Keskusjärjestön aiempaa tiukempi ohjaus ja Jani Ruotsalaisen klassikkotupla tekevät Ravigaalan valinnoista arvovalintoja. Lämminveristen suurvoitot ovat rahassa painokkaampia kuin suomenhevosten suurvoitot, mutta miten on yleisen arvostuksen osalta? Lienee selvää, että minkäänlaista keskustelua asiasta ei tarvitsisi käydä, jos vastaavan kokoista tallia pyörittävä valmentaja voittaisi lämminveristen Kriteriumin ja Derbyn.
Keskusjärjestön aiempaa tiukempi ohjaus ja Jani Ruotsalaisen klassikkotupla tekevät Ravigaalan valinnoista arvovalintoja.
Ravigaalan uudistuksiin kuuluu myös muutos, joka tukkii valitsijoilta yhden takaportin. Aikaisemmin valitsijaraati olisi ehkä voinut yrittää kiemurrella tilanteesta jättämällä Ruotsalaisen valitsematta vuoden valmentajaksi, mutta huomioimalla hänet kunniamaininnalla.
Toukokuussa julkistettujen uudistusten myötä se ei kuitenkaan ole mahdollista. Tiedotteessa nimittäin kerrottiin, että jatkossa kunniamainintoja jaetaan vain, jos kyseiselle hevoselle, ihmiselle tai asialle ei ole osoittaa omaa kategoriaa.
Jani Ruotsalaiselle kategoria löytyy helposti.
Se on vuoden valmentaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





