”Ole aina ajatuksen verran edellä hevosta” – paras ohje, jonka Hevosalan Helmi Maria Kurttila on harrastukseensa saanut

Montén kärkinimiin kuuluva Maria Kurttila hevosensa Anaheim Kempin kanssa. Kuva: Maria Kurttilan albumi

Iissä asuva Maria Kurttila on menestynyt raviurheilun harrastaja, joka ajaa sekä kärry- että monté-lähtöjä ja toimii raveissa tuomarina. Päivätyötään hän tekee sairaalafyysikkona Oulussa, kotitallissa Iissä on kaksi omaa hevosta. Hän on kasvanut hevosia harrastavassa perheessä ja treenikaverina kärrylenkeillä on usein oma isä.

”Reilun viiden vuoden ajan olen kiertänyt ravikilpailuja selvästi enemmän kuin aiemmin ja olen omien hevosten lisäksi saanut enemmän lainaohjastettavia niin monté- kuin kärrylähtöihinkin. Isompi vuosittainen starttimäärä ja toisaalta myös saavutettu menestys ovat lisänneet intohimoani lajin pariin”, Kurttila kertoo.

Hänelle hevoset ja raviurheilu ovat elämätapa.

”Suoranainen henkireikä! Olipa mielen päällä mitä tahansa, kaikki unohtuu, kun uppoutuu touhuamaan hevosten parissa.”

Hevosalan Helmeksi Maria Kurttilaa esitti viime viikon Helmi Markku Nisula.

”Maria on aktiivi sekä kärryurheilun että montén harrastaja. Ilman hänenlaisiaan sitoutuneita harrastajia hieno lajimme kuihtuisi pikkuhiljaa pois”, Nisula perusteli valintaansa.

1. Maria Kurttila, kerro toiminnastasi hevosalalla, millaisen tien olet kulkenut tähän pisteeseen?

”Kotonani on ollut aina ravihevosia. Hevoskärpänen puraisi minua heti pienenä tyttönä, ja olen saanut kulkea hevostouhuissa ja raveissa isäni mukana niin kauan kuin muistan.

Tätä nykyä harrastan raviurheilua monella eri saralla: valmennan omia ravihevoisia, kilpailen raveissa ohjastajana sekä kärryiltä että ratsastaen monté-luokissa omilla ja muiden valmentamilla hevosilla. Lisäksi toimin ravituomarina, jos en osallistu kisoihin kilpailijana. Teen leipätyöni muualla kuin hevosten parissa, mutta hevoset ovat minulle tärkeä harrastus tai pikemminkin elämäntapa.”

2. Mistä opista tai vinkistä on ollut sinulle eniten hyötyä jokapäiväisessä työssäsi hevosten kanssa? Mistä oppisi olet saanut?

”Joskus jo kauan aikaa sitten muistan isäni tuumanneen minulle: 'Hevosten kanssa ei pärjää voimalla, vaan sinun pitää aina olla ajatuksen verran niiden edellä'. Tällä viisaudella olen tullut hyvin toimeen kaikenlaisten hevosten kanssa niin kotona kuin kilpakentilläkin.”

3. Mikä tuottaa sinulle eniten iloa ja tyydytystä työssäsi?

”Hevoset tuovat elämään iloa monella tavalla. Kotona on mieltä lämmittävää nähdä tyytyväiset hevoset tarhassa ja kuulla niiden tuttavallinen hörinä, kun saavun työpäivän jälkeen tallihommiin. Kilpailuissa suurimmat ilon tunteet tulevat silloin, kun ohjastajana saa hevosen venymään hyvään suoritukseen ja onnistuu luovimaan hevoselle sellaisen juoksunkulun, jossa se pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan. Onnistumisen tunteen kruunaa se, kun myös hevosen taustavoimat ovat tyytyväisiä kilpailusuoritukseen.”

4. Millaisista hevosista sytyt?

”Sytyn hevosista, joilla on sopivasti säpäkkyyttä ja särmää luonteessaan. On palkitsevaa, kun onnistuu tekemään haasteellisen hevosen kanssa rauhallista ja sujuvaa yhteistyötä, ja saa hevosen kanavoimaan säpäkkyytensä oikeaan hetkeen.”

5. Millaisia haasteita työssäsi on?

”Omalla kohdallani pidän isoimpana haasteena tällä hetkellä raviohjastajana ja -tuomarina toimimisen yhteensovittamista. Minusta on mielekästä toimia raveissa kummassakin roolissa, mutta jotta rutiini säilyisi, tulisi kumpaakin tehdä toistuvasti ja paljon. Kilpailuihin ei luonnollisestikaan voi osallistua samana päivänä molemmissa rooleissa, joten valintatilanteita tulee väkisin eteen usein."

"Veri vetää kilpailemaan ja tässä vaiheessa kun kroppa kestää aktiivisen kilpailemisen, on valita aika selkeä. Lisäksi omien hevosten kilpailuttaminen vähentää mahdollisuuksia toimia tuomaristossa. Pyrin kuitenkin siihen, että pystyisin vähintään ylläpitämään, jos en kehittämäänkin tähän asti saavuttamaani tasoa ravituomariuralla.”

6. Miten haluaisit vielä kehittää itseäsi hevosten kanssa?

”Raviurheilussa kukaan ei ole koskaan täysin oppinut, vaan aina voi kehittyä. Erityisesti ohjastajana pyrin kehittymään taktisesti ja haluan oppia lukemaan hevosia yhä paremmin. Monté-ohjastajana koitan kehittää ratsastustaitoani ja ylläpitää kuntoani, jotta ratsastamani hevoset pystyisivät kilpailussa parhaaseen suoritukseen. Koetan pohtia tekemisiäni ennakkoon ja jälkikäteen avoimin silmin. Virheistä pitää ottaa opiksi, mutta vielä parempi, jos pystyy välttämään virheiden tekoa mahdollisimman usein.”

7. Milloin viimeksi ajattelit, että tämä on sinun juttusi?

”Tänään treenasimme hevosia yhdessä isäni kanssa. Kevätauringon loistaessa taisi suu olla leveästi hymyssä, kun suuhunkin eksyi hevosista irtoavaa talvikarvaa. Treenilenkkien jälkeen oli mukava soitella eilisten laina-ajokkien kuulumisia ja sopia seuraavasta kilpailupäivästä − on taas mitä innolla odottaa.”

8. Kenet haluat nimetä Hevosalan Helmeksi ja mistä syystä?

”Haluan nimetä Hevosalan Helmeksi Sanna Loukusan. Hän on tuonut ravivalmentajana pohjoista raviurheilua positiivisesti esille hienon menestyksen myötä. Hän on iloinen ja reipas ravialan ammattilainen ja ansaitsee taatusti Hevosalan Helmi -nimityksen.”