Historiallinen ratsastuksen joukkuepaikka paralympialaisiin varmistui – Katja Karjalainen palasi helmikuun pakkolomalta

Katja Karjalainen ja Kameo aloittivat kilpailukautensa Ypäjän kansainvälisissä kilpailuissa hyvin prosentein. Kuva: Hevosopisto/Ansku Ankelo

Maanantaina kansainvälisestä ratsastajainliitosta FEI:stä saatiin vahvistus sille, että Suomi saa kolme ratsastajaa Pariisin paralympialaisiin, jolloin suomalaiset voivat kilpailla myös joukkuekilpailussa. Laura Kangasniemi sai yhden kolmesta jaossa olleesta niin sanotusta villistä kortista, joka on henkilökohtainen paikka nimetylle ratsastajalle.

Suomella oli entuudestaan kaksi maapaikkaa, ja niiden ottajiksi vahvimmat ehdokkaat ovat Katja Karjalainen ja Jonna Aaltonen. Karjalainen ratsasti paralympiarankingin perusteella jaettavan maapaikan ja toinen paikka tuli Suomelle alkuvuodesta luovutuspaikkana.

Joukkuekilpailuun voi osallistua kolme tai neljä ratsukkoa, joista kolmen parhaan tulos lasketaan.

Käyntiluokissa kilpaileva Katja Karjalainen on Suomen pararatsastuksen peruspilari, joka on ratsastanut jo Pekingin, Lontoon, Rio de Janeiron ja Tokion paralympialaisissa.

Välillä suomalaisratsukoita on ollut mukana kaksi, mutta nyt Karjalainen pääsee ratsastamaan ensimmäistä kertaa paralympiajoukkueessa. Se tarkoittaa, että areenalle pääsee ainakin henkilökohtaiseen ohjelmaan ja joukkueohjelmaan. Parhaalle kahdeksalle avautuu paikka myös vapaaohjelmafinaaliin.

Karjalainen on tyytyväinen siihen, että nyt rytmitys on sama kuin muissakin mestaruuskilpailuissa.

Hänen omaa valmistautumistaan on varjostanut toisen silmän proteesikuopan korjausleikkaus. Sitä siirrettiin hänestä riippumattomista syistä, kunnes Karjalainen totesi, että tämä on sitten tehtävä vasta syksyllä 2024. Sitten leikkausaika löytyi.

Leikkauksen jälkeen kävi kuitenkin ilmi, että ison bakteeririskin takia leikkauksen jälkeinen sairasloma on peräti kuukauden mittainen, eikä sinä aikana saa tehdä juuri mitään.

”En ole ikinä ollut niin laiskana kuin sen kuukauden!” Karjalainen hymähtää.

Nyt Karjalainen on kuitenkin päässyt taas rytmiin, ja hän osallistui jo Ypäjän kansainvälisiin pararatsastuskilpailuihin. Jonkin verran treeniä haittaavat keliolosuhteet, koska Karjalaisen molemmat hevoset asuvat pääosin maneesittomalla tallilla.

Toinen hevosista on pararatsastajana ja lypsytilan emäntänä tunnetun Pia Reitin omistama 15-vuotias Supremo ja toinen kouluratsastaja Sara Maattola-Lindholmin 16-vuotias Kameo, joka kilpaili aiemmin myös Maattola-Lindholmin tyttären Coco Roineen kanssa junioriluokkia.

Karjalaisen kolmannesta ratsusta Fabriano Silistä Suomen joukkueenjohto päätti, että sen kanssa ei suunnata paralympialaisiin. Syynä oli, että ruunan käynti on liian vaarallinen, koska se saattaa hevosen jännittyessä vivahtaa passimaisuuteen.

Katja Karjalainen on vahva ehdokas Suomen edustajaksi Pariisin paralympialaisiin. Kuva: SRL

Karjalainen kertoo, että Supremo ja Kameo, Seppo ja Kamu, ovat kaksi hyvin erilaista hevosta. Seppo on Reitin kanssa kokenut arvokisakävijä, joka on nähnyt suuria areenoita. Ja on se itsekin suuri.

”Se ilmoittaa itse, että minä olen täällä, nähkää minut! Ja sen näkee, sillä se on 185-senttinen dark bay (tumma ruunikko), melkein musta”, Karjalainen kuvaa.

Kameota hän taas luonnehtii työmyyräksi ja velikullaksi, jolla on huumori kohdillaan.

”Sara on kilpaillut sillä pitkälle, ja sitten se on mennyt junnuluokkia. Nyt se ymmärtää, että tämän ihmisen kanssa mennään näin”, Karjalainen iloitsee.

Erilaiset hevoset Karjalainen näkee positiivisena asiana, joka tuo uusia työkaluja ratsastajan varustepakkiin. Toki aina pitää muistuttaa itseään, millä avuilla alla oleva hevonen pitää ratsastaa, että se toimii parhaiten.

Karjalaisen treenissä on myös aivan omat mutkansa. Koska hänen näkönsä on erittäin heikko, hän hahmottaa ratsastusradan tiet laskemalla askelia: kuinka monta askelta on lyhyt sivu, kuinka monta askelta voltti.

”Ja toisella hevosista on pidempi askel, mutta hitaampi tempo, toinen on kompaktimpi, pienempi ja ketterämpi”, Karjalainen hymyilee.

Päätöksen Pariisin hevosesta hän aikoo tehdä vasta viime hetkellä.

”Ja sitten kun hevonen on valittu, laitetaan sormet ristiin, että sille hevoselle ei käy mitään”, hän sanoo.