Headshaking-tutkimus kerää tietoa suomalaisista hevosista – vakavasta oireyhtymästä on vasta vähän tutkimustietoa
Tietoa hevosilla esiintyvän pakonomaisen päänheiluttelun eli headshakingin oireista ja yleisyydestä kerätään Helsingin yliopiston kyselytutkimuksella, joka on suunnattu hevosenomistajille. Linkki kyselyyn löytyy jutun lopusta.
Käynnissä oleva kyselytutkimus antaa hevosen headshakingin taustoista paljon tietoa, jota ei ole aiemmin selvitetty suomalaishevosista. Kuvituskuva. Kuva: Elina Paavola”Työssämme fysioterapeutteina kohtaamme headshaking-hevosia, joiden oireet huonontavat merkittävästi hevosten ja niiden omistajienkin hyvinvointia. Sairaus on vaikea, ja vaatii ehdottomasti lisätutkimusta”, toteaa Helsingin yliopiston eläinten fysioterapian dosentti Heli Hyytiäinen.
Hän ohjaa fysioterapeutti Milka Taurun Liverpoolin yliopiston eläinfysioterapian maisteriopintojen lopputyönä tekemää headshaking-kyselytutkimusta. Toukokuun loppuun asti verkossa avoinna olevassa kyselyssä kartoitetaan suomalaisten headshaking-hevosten omistajien kokemuksia oireista.
Hyytiäinen kertoo, että kyselytutkimuksen tavoitteena on saada lisätietoa sairaudesta ja sen pohjalta löytää uusia keinoja hevosten oireiden hallintaan, minkä myötä hevosten elämänlaatu paranisi ja useissa tapauksissa toisi hevoselle lisävuosia.
”Tutkimuskokonaisuutta on lähdetty tekemään, jotta lopulta voitaisiin selvittää, onko edullisten, kajoamattomien fysioterapian keinojen avulla mahdollista hallita sairauden oireita turvallisesti ja tehokkaasti”, sanoo Hyytiäinen.
Pahimmillaan hevosen lopettamiseen johtavaa headshakingia on Hyytiäisen mukaan tutkittu maailmalla jonkin verran, mutta Suomessa nyt tehtävä kyselytutkimus on ensimmäinen tästä aiheesta.
”Juuri siksi nyt teemmekin tätä tutkimusta. Kun tiedämme, miten tauti vaikuttaa suomalaisiin hevosiin, voimme laajentaa ja edistää jatkotutkimuksia tähän tietoon perustuen. Olisi siis todella hienoja, jos saisimme kyselyymme mahdollisimman paljon vastauksia, jotta saisimme vankan tietopohjan tutkimuskokonaisuudellemme.”
Sekä Tauru että Hyytiäinen tapaavat fysioterapeutin työssään headshaking-hevosia, joille voidaan tapauskohtaisesti antaa muiden hoitojen tueksi fysioterapiaa. Hyytiäinen toteaa, että kyselytutkimuksella pyritään saamaan mahdollisimman suuri otanta suomalaisista headshaking-hevosista ja niiden saamista hoidoista.
”Vaikka kyseessä on näinkin vakava vaiva, ei siitä ole vielä missään nimessä riittävää tietoa. Aiheessa on vielä paljon tutkittavaa ja ymmärrettävää”, Hyytiäinen korostaa.
Esimerkiksi vuodenaikojen mahdolliset vaikutukset oireisiin on tärkeää ottaa huomioon. Hyytiäinen ja Tauru käyvät kyselyssä kertyneen aineiston läpi kesällä ja pääsevät vertailemaan ensimmäistä Suomea koskevaa kokemusaineistoa ulkomaisten tutkimusten tuottamaan tietoon.
Hyytiäinen toteaa, että kyselytutkimus antaa headshakingin taustoista paljon tietoa, jota ei ole aiemmin kysytty tai selvitetty missään maassa. Tutkimuksen tuloksista julkaistaan tieteellinen, vertaisarvioitu artikkeli kansainvälisessä tiedelehdessä. Yksittäistä hevosta tai vastaajaa ei voida tunnistaa tulosraporteista tai esityksistä.
Hevosenomistajille tarkoitettu linkki kyselyyn löytyy täältä
Holtiton päänravistelu kertoo kivusta
Kontrolloimaton päänravistelu tai nenän jatkuva hankaaminen tunnetaan hevosilla nimellä headshaking-syndrooma. Oireyhtymän taustatekijöitä voi olla monia, mutta yleisin niistä on kipu.
Päänravistelun aiheuttava kipu voi liittyä ontumiseen tai muuhun ortopediseen vaivaan, vatsa- tai hammasongelmaan tai hiekkakertymään. Mikäli päänravistelulle ei löydy selkeää syytä, oletetaan ravistelun johtuvan kolmoishermon yliaktiivisuudesta tai kolmoishermosärystä.
Ulkoiset ärsykkeet, kuten tuuli, valo, pöly, kuumuus, pakkanen tai allergiat voivat käynnistää kolmoishermon kipureaktion. Hoitona on Suomessa käytetty esimerkiksi sähköakupunktiota. Monet tekijät headshaking-oireyhtymän takana ovat vielä tuntemattomia.
Verkkolähteet: Helsingin yliopisto, Hyvinkään hevossairaala, Heppalääkäri Kati Tuomola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
Siirry pääsisältöönSiirry hakuunSiirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
