Loviisan luottomies Jussi Suominen saa oman tallin Elimäelle

3-vuotias Like a Candy valmistautuu aloittamaan kilpailu-uraansa, Jussi Suominen kertoo. Tamma suhtautui kuvaamiseen ja haastatteluun kuin vanha tekijä. Kuva: Kari Salonen

Fiksu, kuuluu Jussi Suomisen luonnehdinta Juliette Laxista, jolla tähdätään toista kertaa kuningatarkisaan. Valmennettavista myös Tessiina ylsi samaan kilpaan Kouvolassa vuonna 2007. Kuva: Kari Salonen

Loviisan ratatallilta löytyy mies, joka on raviväen keskuudessa tunnetumpi kuin nopea vilkaisu tallin menetykseen tilastojen valossa osoittaa.

Jussi Suomisella on valmennuksessa 16 hevosta. Startti-ikäisiä on kymmenkunta.

Lisäksi opetuksessa on ollut muutamia, jotka mennevät vielä kesäksi laitumelle. Suominen onkin yksi luotetuista ammattilaisista nuorten ravurien kouluttajana ja valmentajana.

Suominen elää muutosvaihetta Loviisassa vietetyn 16 vuoden jälkeen. Valmennettavien kokeneempi kaarti siirtyy kesän kuluessa Elimäelle, jonne on talven mittaan kunnostettu oma talli. Hevospaikkoja on 15.

”Sinne saadaan myös ylämäkeä treenipaikaksi.”

Työntekijöitä on yksi täys- ja yksi puoliaikainen. Kahden yksikön pito lisää työvoimatarvetta ja kasvattaa kustannuksia. Onko siis tavoitteena kahden filiaalin malli?

”Syksyllä jatketaan alkuun kahdessa. Mutta pitää miettiä, keskitetäänkö kuitenkin kaikki ennemmin Elimäelle.”

Loviisassakin harjoitusmahdollisuudet ovat paremmat kuin voisi päätellä sen sijainnista vanhankaupungin ja moottoritien tiukassa kainalossa.

Varsinkin talvella ajetaan lähes kokonaan moottoritien pohjoispuolella, jossa riittää vaihtelevia reittejä.

”Näin kesällä niistä monien pinta käy liian kovaksi. Ajetaan enemmän tässä radalla.”

Osaa hevosista myös ratsastetaan säännöllisesti.

Loviisan kesäradalla käyneet tietävät, että radan tarhoja on runsaasti ja ne ovat tilavia. Osa on enemmän laidunlohkoja, jotka sijaitsevat radan keskellä.

"Hevoset menevät ulos aamulla kello kuusi. Jos on hellettä kuten nyt on ollut, ne otetaan sisään iltapäiväksi. Osa taas viettää yötkin ulkona."

Elanto on irronnut ravityöläisenä, ensin kotimaassa useamman valmentajan tallilla. 1990-luvun lopulla Suominen hankki osaamista maailmalta niin koti- kuin ulkomaisten valmentajien talleilta. Saksa, Ranska ja Italia toimivat ammattitutkintona tehtävään.

Kun hän palasi viiden vuoden kierroksen jälkeen kotiin, hän piti ensin hetken tallia Vermossa.

”Sitten aukeni tämä, eikä sitä paljon tarvinnut miettiä.”

Yksi asia muutoin hyväntuulista Suomista vähän harmittaa elämässä. Ammattikoulu jäi yhteen päivään.

”Olisi sitä jotain koulua voinut kyllä pidempäänkin käydä”, hän hymähtää viitaten siihen, että valmentaja tarvitsee hevososaamisen lisäksi monenlaisia yrittämisen taitoja.

Vapaus viehätti. Sen hän lukee työn parhaaksi puoleksi hevosten lisäksi edelleen.

"Hevosihminen on pöljä. Ei tarvitse kuin pienen pärjäämisen, niin taas jaksaa."

Vastapainoa ravihommalle Suominen hakee metsästä.

Karhujahtiin pitää päästä Kainuuseen kerran vuodessa, hän myöntää.

Lisäksi hirvijahdit ryydittävät syksyllä viikonloppuja.

Katse kohti Rovaniemeä

Jussi Suominen tunnetaan ykkössarjaan nousseen Juliette Laxin valmentajana. Kahdeksanvuotias tamma, jota kotona kutsutaan Julleksi, osallistui viime vuonna ensikertalaisena Kuninkuusraveihin.

Kolme viikkoa ennen Vermoa kaikki näytti todella hyvältä. Julle juoksi ennätyksensä 22,2a hurjatahtisella Mikkelin tammamaililla.

"Ensimmäisessä (2000 metrin) lähdössä huomasin, ettei se ollut lähellekään oma itsensä. Se oli jotenkin väsynyt", Jussi kertaa pettymystä.

Hevosen hyvinvointi oli tärkeämpi kuin vaatia siltä ponnisteluja kolmella matkalla reilun vuorokauden sisään. Homma jätettiin suosiolla siihen. Samalla loppui myös kausi.

Joka treenin jälkeen tehdyt sykemittaukset osoittivat, että ennen Vermoa hevonen oli palautunut normaalisti. Veriarvoissakaan ei ollut vikaa. Lepo auttoi ja tamma on treenannut koko talven hyvin.

Vähän virustautia oli tallilla keväällä, mutta siitä ei tullut Suomisen mukaan pidempää taukoa harjoitteluun.

Nyt kauteen lähdetään luonnollisesti Rovaniemi mielessä, vaikka matkaa kisapaikalle kertyykin, jos kutsu käy. Alkukausi on sujunut hyvin: neljästä startista on kaksi voittoa. Toisessa kunkkarirankingissa tamma sijoittuu neljänneksi.

Kun valmentajaa pyytää kuvaamaan tammaa, vastaus tulee yhdellä painokkaalla sanalla: ”Fiksu.”

Julle tietää, mitä siltä odotetaan. Silti se on rauhallinen ja rento niin käsitellä kuin matkustaa.

Stall Laxin kasvatin omistaa Juliette Talli, jossa on viisi osakasta. Heistä Tanja Mäkeläinen osallistuu myös Jullen valmennukseen usein viikonloppuisin hoitamalla ja ajamalla.