Keskustelu kutsukilpailujen ympärillä pyörii vuodesta toiseen – ”Hyötyykö mikään osapuoli tällaisesta kilpailujen ympärillä vellovasta epävarmuudesta?”

Ranskalainen, suomalaisvalmentaja Jarmo Niskasen tallin Earl Simon veti tämän vuoden Kymi GP:n voiton. Kansainvälisen kisan viimeiset osallistujat selvisivät vain noin viikkoa ennen kisaa. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Kotimainen kutsukilpailukaruselli huipentuu tulevana viikonloppuna Mikkelin vauhtijuhlien St Michel –ajoon, josta tulee eittämättä hieno kilpailu. Kutsukilpailut ja niiden osallistujavalinnat ovat kuitenkin kuluvana keväänä aiheuttaneet jopa poikkeuksellisen paljon pöhinää Pohjanlahden molemmin puolin – eikä nyt puhuta positiivisesta hypestä.

Tyypillisesti kutsukilpailuihin on mahdollista päästä joko suoran kutsun tai nk. ”direktbiljett” -lähdön kautta. Suomessa Finlandia-ajoon annettiin paikka Helsinki-ajon voittajalle, Seinäjoki Raceen puolestaan Kultaloimen voittajalle. Kymi GP hevoset valittiin suorien kutsujen perusteella. Ruotsista esimerkiksi nostettakoon Elitloppet, johon jaetaan suorien kutsujen lisäksi vuosittain 4–5 ”direktbiljettiä” etukäteen tiedossa olevien lähtöjen voittajille.

Elitloppet kokeili uutena mahdollisuutena yleisöäänestystä viimeisestä paikasta kilpailun karsinnoissa. Tämän Adrian Kolgjini torppasi otsikoihin nousseella kommentilla ”Det är inte Melodifestivalen” – eli että euroviisut ovat eri asia.

Äänestys suoritettiin vasta viikkoa ennen kilpailun karsintoja ja Kolgjini kritisoi uutta valintaperustetta erityisesti taustavoimille ja hevoselle jätetyn valmistautumisajan näkökulmasta. Hänen mukaansa korkean profiilin kilpailuun tulisi olla mahdollisuus valmistautua ainakin kolmen viikon ajan – mielipide, johon useat hevosten kanssa ammatikseen toimivat voivat varmasti yhtyä.

Vahvoja mielipiteitä kutsukilpailuista on kuultu myös kotimaassa. Hevosten taustavoimat tuskastelevat kutsujen viivästymistä ja Kolgjininkin esille nostamaa liian lyhyttä valmistautumisaikaa sekä tiheää suurkilpailutahtia.

Hannu-Pekka Korpi kritisoi Twitterissä Killerin Eliitin järjestäjiä kutsun esittämisestä valmentaja Pekka Korvelle sen sijaan, että kutsu olisi esitetty suoraan jollekin (tai joillekin) hänen valmentamistaan hevosista.

Tätä samaa on muuten ollut huomattavissa muissakin tämän vuoden kutsukilpailuissa. Yleisö taas moittii vuorotellen suomalaisedustuksen määrää ja tasoa.

Vaikka kilpailuista on saatu lopulta luotua kiinnostavat tapahtumat, tuntuu täysin käsittämättömältä, että tällaista keskustelua joudutaan edes käymään. Hyötyykö mikään osapuoli kutsukilpailujen ympärillä vellovasta epävarmuudesta?

Raviradat haluavat myydä mahdollisimman paljon lippuja ennakkoon. Osallistujat haluavat valmistautua kilpailuihin niiden vaatimalla tavalla. Yleisö haluaa nähdä hyvin valmisteltuja ja kyseiseen kilpailuun sopivia – ja myös kotimaisia – hevosia, joilla on mahdollisuus esittää huippusuoritus kyseisenä päivänä.

Ongelman ratkaisu ei tunnu ainakaan ravipolitiikkaan perehtymättömälle vaikealta. Kutsukilpailut tulisi ajoittaa niin, että huippukunnossa kilpailevat hevoset pystyvät osallistumaan niistä mahdollisimman moneen ilman järjetöntä kilpailutahtia. Ja toki on huomioitava myös kansainvälinen kilpailukalenteri.

Jokaiselle kutsukilpailulle tulisi olla vähintään yksi nimetty karsintakilpailu, jossa nousevien hevosten ja valmentajien olisi mahdollista vaikuttaa itse osallistumismahdollisuuksiinsa. Kutsut kilpailuun tulisi esittää ja julkaista vähintään kolme viikkoa ennen kilpailua – karsintalähtöhän voisi olla vaikka kutsujen esittämisen jälkeen, jolloin kaikki osapuolet tietäisivät, ettei muuta mahdollisuutta paikan saamiseen enää ole.

Jos poisjäännit ennen ilmoittautumisajan päättymistä pelottavat, lähtöihin voitaisiin kutsua varahevoset, joita ei julkaista kuin tarvittaessa – näin taustavoimat voisivat tehdä valintoja mahdollinen osallistuminen mielessä.

Oikeudenmukainen ja yhtenäinen linja kansainvälisten suurkilpailujen osallistujavalinnassa toisi kaivattua selkeyttä hevosten taustavoimille sekä loisi yleisölle mahdollisuuden spekuloida itse urheilua sen taustalla tapahtuvan vehkeilyn sijaan. Meidän tulee kantaa vastuu huippu-urheilijoistamme myös kilpailutuksen näkökulmasta.

Kirjoittaja on ravivalmentaja Ylöjärveltä.

Lue myös: Uusi bloggaaja Etta Pakkanen lupaa kannanottoja ja toivoo keskustelua – ”Tämä on sellainen yhden tytön tulevaisuustyöryhmä”