Raviurheilun Hall Of Fameen nimettiin tänä vuonna viisi uutta jäsentä. Timo Nurmoksen lisäksi kunnian saivat hänen uransa ykkösravuri Readly Express, ruotsalainen menestysvalmentaja Robert Bergh sekä norjalaiset Jomar Blekkan ja Liv Haslie.
Raviurheilun Hall Of Famea hallinnoi Årjängissä sijaitseva Nordiska Travmuseet, ja kunniakerhon jäsenistä päättävät Travmuseetin lisäksi Ruotsin ja Norjan ravitoimittajayhdistyksen jäsenet. Hall Of Fame on toiminut vuodesta 2007 alkaen, ja siinä on yhteensä 65 jäsentä. Suomalaisista kunnian on aikaisemmin saanut Jorma Kontio.
Valinnat julkistettiin Elitloppet-viikonloppuna ja viralliset juhlallisuudet olivat lauantaina Årjängissä. Timo Nurmos oli Hall Of Famen jäsenyydestä otettu.
”Tämä on suurin kunnia tässä lajissa”, hän kuvailee. ”Isoja kisoja voi voittaa ja tulla vaikka valituksi vuoden valmentajaksi, mutta tämä on palkinto ja kunnianosoitus koko urasta. Ihan mahdottoman suuri kunnia ja omanlaisensa kruunu uralle.”
Ruotsin Hall Of Fame -valinnan lisäksi Timo Nurmos on saanut huomiota myös Suomessa. Hän on yksi yhdestätoista raviurheilijan kultaisen ansiomerkin saaneesta. Urheilugaalassa Nurmos oli vuonna 2018 ehdolla vuoden valmentajaksi.
Kemissä syntynyt ja pitkään Torniossa vaikuttanut Nurmos oli menestysvalmentaja jo Suomessa, mutta kansainvälinen raviurheilutähti hänestä on tullut Ruotsissa. Nurmos sai Ruotsissa valmentajalisenssin vuonna 2002, ja nousi nopeasti yhdeksi kivikovan ravimaan menestyneimmistä valmentajista.
Timo Nurmos, 62, on voittanut Ruotsin pääradan Solvallan valmentajaliigan yhdeksän kertaa ja hänet on valittu Ruotsissa vuoden valmentajaksi vuonna 2006. Nurmos on voittanut Suomen ja Ruotsin Kriteriumin yhteensä 10 kertaa ja derbyvoittoja hänellä on UET Grand Prix’t mukaan luettuna yhteensä 12. Readly Expressin voitto vuoden 2018 Prix d’Amériquessa on Nurmoksen suurin tähtihetki aikuisten suurkilpailuissa.
”Ei näitä asioita pysähdy ajattelemaan, mutta Ruotsissa tämä työ on tehty 20 vuodessa. Täytyy olla tyytyväinen, että siinä ajassa on saavutettu niin paljon, että elämäntyöstä palkitaan”, Nurmos muistuttaa. ”Hall Of Fameen pääseminen on aina hieno saavutus, mutta varsinkin ulkomaalaisena sitä täytyy arvostaa. Aina ollaan kuitenkin pikkuisen takamatkalla, kun tullaan uuteen maahan.”
Timo Nurmos on tosiaan ehtinyt saavuttaa käsittämättömän paljon, varsinkin kun ottaa huomioon hänen ryhtyneen päätoimiseksi raviurheilijaksi lähes nelikymppisenä. Hän jätti työpaikkansa Outokummun työnjohtajana vuonna 1996, samana vuonna jolloin hän täytti 38 vuotta.
Hevoset ja raviurheilu ovat kuitenkin olleet iso osa Timo Nurmoksen elämää koko hänen elämänsä ajan.
”Mummolassa oli työhevosia, ja niihin jo aikanaan ihastuin. Olen sen ikäinen, että ehdin nähdä vielä vanhan ajan hevosmiehiä. Eivät kaikki edes olleet ravimiehiä, mutta heillä oli sellaista perinteistä hevosenkäsittelytaitoa”, Nurmos kuvailee.
”Nykyäänkin on taitavia nuoria kavereita, mutta jotenkin vaan nostan hattua vanhan polven kavereille, jotka ovat itse vähän kantapäänkin kautta opetelleet. Hevoset olivat aikaisemmin ihan erilaisia kuin nykypäivänä, ja niitä piti osata lukea ja käsitellä, kun nykyään hevoset ovat sillä lailla helppoja, että valmentaminen on monesti enemmän manageerausta. Nykyään voi mennä klinikalle ja sanoa, että hevosessa on joku vika, mutta ennen viat piti osata itse löytää.”
Vauhtiin päästyään Nurmos kehuu suomalaisten hevosmieskollegoidensa osaamista.
”Olin nuorena Tuomo Mäkelällä töissä, ja olihan hän ihan erityinen hevosmies. Ja Pekka (Korpi) ja Jomppe (Kontio), ovathan ne aika kovia ukkoja edelleen”, Nurmos luettelee.
”Paljon muitakin on, esimerkiksi Perttusen Tapsa on käynyt kovan koulun. Moilasen Aku ja Teivaisen Antti ovat sellaisia kavereita, että hattua pitää nostaa. Ja Koivusen Harri, hänkin on tehnyt tätä työtä pitkän kaavan kautta.”
Aikamme ravimenestyjiä lueteltuaan Nurmos muistuttaa kaiken lähtevän hevosesta.
”Sekä Suomessa että Ruotsissa on paljon osaavia arjen puurtajia, jotka eivät aina nouse esille. Moni voi tehdä hyvää työtä, mutta ei tällä alalla pääse otsikoihin, jos ei kohdalle satu hyviä hevosia. Niistä tässä lajissa kuitenkin on kyse.”
