Kehitys kehittyy - huutokauppakin sen todisti

Ravikuningatar Saaga S:n takaa tunnetut Pyysalot tutustumassa tallinsa uuteen tulokkaaseen, SaiPa:n raviliigavarsa Royal Dateen. Kuva: Kuvat: Anu Leppänen

Hevoshuutokauppa on ehkä paras mittari kertomaan, miten hevoskasvatuksella menee. Paitsi Suomessa. Meillä parhaat varsat ovat loistaneet poissaolollaan. Eilinen Ypäjän huutokauppa oli kuitenkin askel parempaan - monessakin mielessä.

Hyvät asiat olivat kantautuneet sekä kysynnän että tarjonnan puolelle, ja lopputulos oli erinomainen. Muutamaa kömmähdystä lukuunottamatta. Tekniikka pitäisi saada pelaamaan ja sisäänhuudettujen varsojen sumpliminen huutokauppatilanteen jälkeen, varsinkin raviliigoille, pitää saada minimiin. Nuo asiat eivät ole hyvää mainosta.

Voidaan jättää numeroiden pyörittämiset toisaalle, mutta taloudessa näytti olevan kohennusta roppakaupalla. Selvät syyt ovat näkyvissä: raviliigojen luoma kysynnän lisäys tai muuten vain positiivinen talouskehitys olivat lisänneet kasvattajien rohkeutta tuoda varsojaan myyntiin. Tämä on nimenomaan ollut ongelma tähän saakka: parhaat on myyty muualla.

Parhaatkin varsat pitäisi tuoda myyntiin huutokauppaan. Se olisi alan etu ja toimii hevosurheilun kulttuurimaissa. Kuva: Anu Leppänen

Jos oikeasti saataisiin ostajat ja myyjät kokoontumaan varsahuutokauppoihin, ala ottaisi ison askeleen eteenpäin monessa mielessä. Markkinan toimivuus, läpinäkyvyys ja kulttuuri hyötyisivät tästä suuresti. Paremmat näkymät, kasvanut palkintotaso muun muassa, sekä parempi tarjonta oli nyt herättänyt ostajapuolenkin. Vaikka poisluettaisiin raviliigapöhinä, oli paikalla huomattavasti enemmän "tosiostajia" esimerkiksi viime vuoteen verrattuna.

Tärkeimmät asiat eli varsat näyttivätkin paremmilta, sekä paperilla että luonnossa, kuin menneinä vuosina. Tuolla sarallakin Suomessa on vielä valtavasti tekemistä, mutta suunta on nyt taas oikea. Erityisen ilahduttavaa oli, että kasvattamisen osaajat, kuten esimerkiksi  Savon perhe Pöytyältä, alkoivat saada kunnon hintoja varsoistaan. Savot ovat kasvattaneet huippuhevosia monella vuosikymmenellä ja kiistatta osoittaneet osaavansa kasvattaa hyviä ravureita. Heidän varsansa ovat aina näyttäneet sellaisilta, miltä varsojen pitääkin näyttää. He ovat myös uskollisesti olleet myymässä varsojaan huutokaupassa vuodesta toiseen, vaikka hintataso ei ole luultavasti aiheuttanut riemunkiljahduksia kovinkaan usein.

Vähintään yhtä ilahduttavaa on, että Suomessa on kasvamassa myös uutta hevosenomistajasukupolvea, ja tämä on paljolti viime aikojen aktiivisen kimppatoiminnan ansiota. Monien satojen osuuksien raviliigavarsoista tai muista suurkimpoista tosiaan kasvaa pysyvää kiinnostusta. Ypäjällä ostajissa näkyi jo useampia tapauksia, joissa suuremmissa kimpoissa mukana ollut ja niistä innostunut uusi tai uudelleen syttynyt harrastaja hankki itselleen tai perheelleen nyt kokonaan oman hevosen. Tällainen raviliiga- ja muun samantyyppisen toiminnan tuloksellisuus jo näin nopeasti on positiivinen yllätys. Roomaakaan ei rakennettu yhdessä yössä.

Varsojen ja muiden myytävien hevosten esittely tapahtuu tänä viikonloppuna lähinnä netistä ladattavilla videoilla tai muilla tiedoilla. Kuva: Anu Leppänen

Toivottavasti hevoskasvatus ja huutokauppatoiminta sekä kiinnostus hevosenomistamiseen ottavat seuraavan askeleen, ja sitä seuraavan, sekä aina vain lisää. Sitäkin tämä ala tosiaan tarvitsee. Tarvitsee se toki muutakin: yleisöä, totopelaajia ja julkisuutta, mieluiten positiivista sellaista. Kuitenkin se tarvitsee hevosia. Ilman niitä on paha järjestää hevoskilpailuja, ja viime vuosien alhaiset kasvatusluvut ovat todella huolestuttaneet. Mistä hevoset raveihin? Toivottavasti jatkossakin vastaus on: suomalaiselta maaseudulta ja huutokaupoista, esimerkiksi Ypäjältä, jonne on jo luotu melko toimivat puitteet tällaisten tapahtumien järjestämiseen.

Ypäjän varsahuutokaupat ovat suosittuja yleisötilaisuuksia. Tänä vuonna huutokauppa järjestetään 14.9. Kuva: Anu Leppänen