Lähes tuhannen voiton miehellä Kim Erikssonilla on suomalaiset sukujuuret – nuorena kiinnosti yksinomaan kilvanajo

Suomessa syntynyt Kim Eriksson halusi nuorena ennen kaikkea lainaohjastajaksi. Nyt hänellä on myös valmentajan ammattilisenssi ja puolison kanssa valmennustalli. Kuva: MALIN ALBINSSON / TR BILD

37-vuotias Kim Eriksson on ollut jo vuosia Ruotsissa erittäin suosittu lainaohjastaja. 1 000 voiton rajaa lähestyvällä Erikssonilla on vahvat suomalaiset sukujuuret. Hänen äitinsä on Suomesta, ja perhe asuikin Suomessa Kimin täyttäessä viisi vuotta. Sitten muuttokuorma suuntasi isän kotimaahan Ruotsiin.

”Äidin puolelta suku on suomenruotsalainen. Nuorempana osasin jonkin verran suomen kieltä. Nykyisin tavatessani suomen sukulaisiani puhumme heidän äidinkieltään ruotsia”, Eriksson kertoo.

Kim on kuitenkin hyvin perillä suomalaisista sukujuuristaan. Isoisä Enzio ”Kim” Sévon oli Hufvudstadsbladetin pitkäaikainen urheilutoimituksen esimies. Eno Leif Sévon on toiminut muun muassa korkeimman oikeuden puheenjohtajana Suomessa.

Hevostaustaa Kim Erikssonin perheessä ei juurikaan ollut. Isä oli kiinnostunut raveista jonkin verran pelimielessä. Sitä kautta Kim pääsi tutustumaan raviurheiluun.

”Asuin lapsuuteni Norrköpingissä. Mantorp on lähin ravirata. Siellä tuli käytyä isän kanssa ja myöhemmin kävin ravikoulun kursseja.”

Lukion hän suoritti Wångenin hevosoppilaitoksessa, mutta hevosten valmentaminen ja hoito eivät olleet lähellä Kimin sydäntä.

”Kilvanajo kiinnosti yksin omaan. Parikymppisenä ajoin usein pitemmänkin matkan ajamaan pelkästään harjoitusraveihin muiden valmentajien hevosia. Asiakasverkoston rakentaminen vaati paljon työtä.”

Wångenin jälkeen Kim Eriksson oli useammalla valmentajalla töissä. Tallitöiden ohella hän kiersi ohjastamassa mahdollisimman paljon raveissa. Ammattivalmentajatutkinnon hän suoritti vajaa 10 vuotta sitten: lisenssi helpotti etenkin taloushallinnon hoitamista.

”Olin siihen aikaan ensimmäisiä lainaohjastajia, joilla ei ollut periaatteessa minkäänlaista valmentajataustaa. Nykyäänhän moni nuoremmista ohjastajista on aloittanut lainaohjastajauransa jo alta parikymppisenä ilman aiempaa valmentajakokemusta."

Tuloksellisesti paras vuosi ohjastajana on ollut 2017, jolloin voittoja tuli vuoden aikana 120. Kyseisenä vuonna Kim voitti muun muassa Norrbottens Stora Prisin Stefan P Petterssonin valmentaman Oasis Bin rattailla. Myöhemmin samana vuonna kaksikko nappasi kolmannen tilan Yonkersissa ravatusta ravurien MM-lähdöstä.

Viime vuosina ajettujen lähtöjen määrä on hieman laskenut hurjimmista vuosista. Toisaalta koventunut kilpailu ohjastuksista on vaikuttanut ajotehtävien määrään. Samalla Kim Eriksson on alkanut kiinnostua valmennuspuolesta.

”Meillä on tällä hetkellä 12 hevosta tallissamme Mantorpin raviradalla. Joista neljä on vuotiasta varsaa”, kertoo Eriksson.

Meillä tarkoittaa Kimiä ja puolisoa Jenny Malmqvistiä. Kim kiertää edelleen raveissa ajamassa keskimäärin viitenä päivänä viikossa.

”Teen töitä tällä hetkellä enemmän kuin pelkkänä lainaohjastajana. Hevosten valmentaminen on kuitenkin todella motivoivaa. Mukavaa on, kun saa tehdä sitä yhdessä puolison kanssa.”

Pariskunnan valmennettavat ovat juosseet tänä vuonna palkintorahoja reilut puoli miljoonaa kruunua. Valmentaja on tyytyväinen omien valmennettavien menestykseen. Hän haluaa kuitenkin tulosten paranevan.

”Mielestäni koskaan ei pidä olla täysin tyytyväinen. Terveellä tavalla on hyvä olla itsekriittinen. Ei pidä masentua virheistä ja vastoinkäymisistä. Hyvä pyrkiä kuitenkin aina miettimään, mitä olisin voinut tehdä toisin. Oli kyse lähdön ajamisesta tai hevosen valmentamisesta.”

Mantorpin ravirata sijaitsee reilut 200 kilometriä Tukholmasta lounaaseen. Eriksson on tyytyväinen raviradan tarjoamiin valmennusolosuhteisiin. Muutenkin Mantorpin radalla on hyvä tekemisen meininki.

”Raviradalla järjestetään nykyään ihan Ruotsin mestaruustason ratsastuskilpailuja. Hyvä saada lisäkäyttöä alueelle. Muutenkin uusien henkilöiden myötä on radan toimintaan tullut tietyllä tapaa uutta potkua.”

Kim Eriksson tuo esiin usein kohtalon ja sattuman merkityksen hänen elämässään.

”Päädyin ilman hevostaustaa raviurheilun pariin. Pääsin kuin pääsinkin Wångenin hevoskouluun. Tai kun yksi nykyisistä hevosenomistajista tarjosi useampaa hevosta kerralla valmennukseeni ja päätimme silloin aloittaa tallinpidon isommassa mittakaavassa. Moni pieni asia on vaikuttanut elämäni suuntaan."

Kim Eriksson ei osaakaan sanoa, missä pariskunta tulevaisuudessa harjoittaa ravivalmennusta. ”Eihän sitä tiedä koskaan, mitä päättää, jos eteen tulee uusi mielenkiintoinen mahdollisuus."

Tällä hetkellä Mantorp tarjoaa kuitenkin hyvät puitteet niin olosuhteiden puolesta kuin sosiaalisesti, ja pariskunta viihtyy hyvin.