
Hevosen opettaminen on ritarille kärsivällisyyttä vaativa projekti – ”Kun laitoin pelkät haarniskan ’jalat’ päälle ja solki osui peltiin, ruuna juoksi heti toiseen päähän kenttää”
Hevosten välillä on persoonallisia eroja siinä, kuinka helposti ne tottuvat turnajaislajeihin. Näytöksissä niiden pitää kestää niin haarniskan räminää, pauketta, viuhuvia aseita kuin savua.
Jotta hevonen ja ritari voivat kilpailla turnajaislajeissa, molempien pitää harjoitella useampia vuosia ja läpäistä sitten koe. Hevonen totutetaan lajiin pikkuhiljaa. Kuva: Jarkko AlhoHistoriallinen ratsastus tukeutuu hevosen luonnolliseen käyttäytymiseen. Joustingia eli turnajaisia harjoitteleva Jouko Haapoja korostaa, että pitkä tausta niin ratsastajana kuin ratsulla ei välttämättä takaa turnajaislajeissa selviämistä.
”Tuntui, että en ole ratsastanut ikinä, kun aloitin tämän”, toteaa kolmisen vuosikymmentä esteitä ja koulua myös kilpailijana kolunnut mies.
Klassisista ratsastustekniikoista siirtyminen toteutetaan hevosen kanssa asteittain, sitä kunnioittaen. Hevoset ovat erilaisia. Niinpä osalle muutos käy sujuvasti, toiset tarvitsevat harjoittelua pidempään.
”Jotkut hevoset ei niin piittaa, että selässä paukkuu ja rämisee. Jotkut sitten vaativat pidemmän tien.”
Myös ritarin paino eli haarniskan ja peitsen tai miekan tuoma lisäpaino pitää huomioida. Hevonenkin tarvitsee siis lisää voimaa. Satulan pitää luonnollisesti olla hyvä, Haapoja lisää.
Aseisiin hevonen tottuu yleensä helpommin, kun niitä alkuun näytetään sille. Vähitellen sitten edetään myös käyttämään niitä selässä.
Nyt 2-vuotias Daria Tulikilpi sai ensikontaktin turnajaisvarusteisiin jo varsana lajissa hienosti toimineen emän Usvan Ronjan vierellä. Kuva: Henry EklöfRohan tallit esittää Suomessa kiertävää historiallista näytöstä, jossa ovat mukana Jouko Haapoja ja hänen tyttärensä Heidi Haapoja sekä Henry Eklöf, jolla on yksi näytelmän päärooleista.
Rohanin ratsurotuisten hevosten joukossa nähdään myös yksi suomenhevonen. Holm Valter eli Hompsu on lunastanut paikkansa paitsi kilpakavereiden joukossa myös yleisön suosikkina.
13-vuotias ruuna (isä Suikun Ero – emä Vilsun Milla – emänisä Viltter) on sillä taistelevan ”ritarin” itse lajiin kouluttama. Hänellä on kotitallissa lajiin tulossa myös kaksi muuta hevosta.
”Abigail on nouseva kyky. Se oli viime kaudella jo mukana kokeilemassa historiallista ratsastusta”, Eklöf kertoo 14-vuotiaasta holsteinertammasta, jonka tausta on esteissä.
Nyt Abigail totuttelee toimimiseen myös peitsen kanssa.
2-vuotias tamma Daria Tulikilpi (i. Kulta-ahon Kasimir) on vaimon Taru Eklöfin kasvatti. Se on Henryn ensimmäisen turnajaiskumppanin Usvan Ronjan (i. Assin Komu) tytär.
Darian kanssa totutellaan lajin juttuihin. Tärkeää on tehdä asiat teknisesti oikein mutta ennen kaikkea oleellista on, ettei yritä haukata kerralla liikaa.
”Haarniskaan totuttelua tehdään paljon. Miltä haarniska näyttää, miltä se tuntuu, miten se kolisee”, Eklöf kuvaa.
Ronja oppi kaiken kohtuullisen nopeasti. ”Sen sijaan kun Hompsun kanssa laitoin pelkät ”jalat” päälle ja solki osui kentälle kävellessä toisen jalan peltiin, ruuna juoksi heti toiseen päähän kenttää”, mies kuvaa eroja.
Eklöf uskoo, että useimmista hevosista on turnajaislajeihin, kunhan vain edetään tarpeeksi rauhallisesti.
Näytöksiin liittyvät myös musiikki, äänitehosteet, tulet ja liekit. Tykilläkin ammutaan. Äkilliset äänet eivät kuitenkaan välttämättä ole se haastavin tekijä.
”Räjäytyksiin liittyy haju. Tykistä tulee ensin ääni, sitten savun tai ruudin haju. Osa hevosista pelkää sitä”, huomauttaa Jouko Haapoja.
”On sotahevosia ja pakoeläimiä, niin kuin luonnossakin varmaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








