Raviurheilu vei nuoren Victor Björkrothin mukanaan – "Jos joku kysyy, niin lähden mihin vaan ajamaan"

Victor Björkrothille Ruotsista saapunut tanskalaisruuna Wallaby on mielenkiintoinen hevonen. Voittosumma on vajaat 50 000 euroa, joten sille riittää hyvin kilpailumahdollisuuksia. Voittoja on kertynyt 39 yrityksellä kymmenen. Kuva: Antti Savolainen

Victor Björkroth pitää tallin hevoset kengässä. Kuva: Antti Savolainen

Raviohjastaja ja -valmentaja Victor Björkroth, 21, on tunnetun kokkolalaisen hevosmiessuvun jäsen.

Hänen isänsä Tapio Björkroth on tuttu ennen kaikkea lukuisista Suomeen tuoduista ravureista, setä Rainer on ammattivalmentaja ja toinen setä Klaus on hänkin ajanut takavuosina lähes 1 300 starttia. Veljesten serkku ja Victorin kummisetä Clas-Göran puolestaan työskentelee Ruotsissa Timo Nurmoksen oikeana kätenä.

Työskentely hevosten parissa ei silti ollut itsestäänselvyys Victorille.

“Nuorempana tuli kokeiltua futikset ja salibandyt ja huomattua, että lahjat eivät niissä riitä. Eläimistä olen tykännyt aina, ja kotona on ollut aina hevosia, joiden kanssa on tullut pyörittyä. Kun naapuriin tuli raviponeja, sain ajaa niillä kilpaakin, ja siitä se lähti.”

Kotona saadun kokemuksen lisäksi hän on hakenut oppia Kaustisen raviopistosta. Victorilla ja hänen isällään on Kokkolassa kymmenkunta hevosta tallissaan.

”Aiemmin olin paljon Rainerilla Kaustisella, kun hänellä oli enemmän hevosia treenissä. Käyn siellä edelleenkin ajamassa. Kotona valmennetaan yhdessä isän kanssa. Kengitän myös vieraiden hevosia ja ajan kilpaa.”

Victor Björkroth on ajanut hevosilla lähes 450 ja poneilla 40 lähtöä. Viimeiset neljä vuotta startteja on kertynyt sadan molemmin puolin, mikä on nuorelle ohjastajalle mukava lukema.

”Jos joku kysyy, niin lähden mihin vaan ajamaan. Yleensä ajan Oulu–Seinäjoki-välillä. Salamakypärät-lähtöjä olen käynyt ajamassa Vermoa myöten. Niitä olisi mukava saada lisää tännepäinkin.”

Hän kuvailee itseään rauhalliseksi ohjastajaksi.

”Varsinkin ihan aluksi ajokkini olivat usein sellaisia, että niillä piti ajaa nättejä reissuja. Ehkä sieltä on jäänyt vähän liiankin defensiivinen ajotapa, mutta ajan kyllä tarvittaessa myös aggressiivisesti. Ja ennen kaikkea yritän ajaa kuten hevosen valmentajan kanssa sovitaan. Tunnen myös hyvin varsinkin tämän seudun hevoset.”

Raviurheilun lainalaisuuksien mukaan hyvin menestymällä saa entistä parempia ajettavia. Björkroth korostaa myös hyvän yhteistyön merkitystä valmentajien kanssa.

”Siinä voidaan oppia molemmat toisiltamme. Esimerkiksi 89-vuotiaan Erik Ahlvikin Liinan Putella olen ajanut tänä vuonna kolme voittoa ja tähtiajan. Molemmat esittävät ideoita, mitä voitaisiin tehdä. Menestys tuo itseluottamusta ja auttaa pärjäämään jatkossakin.”

Uravalinta ei ollut itsestäänselvyys, mutta nyt hevosala on vienyt miehen mukanaan.

”Joskus kun raveissa on mennyt oikein huonosti, sitä ajattelee, että nyt etsitään jotain muuta tekemistä. Tietokoneelle kun menee ja katsoo, mitä työtä löytyisi, niin pian löytää itsensä selaamasta raviaiheisia sivuja”, Björkroth nauraa.

Pink Floyd oppimestarina

Victor Björkroth korostaa, että hän haluaa oppia jatkuvasti lisää hevosista.

”Valmentaminen, kengittäminen, hevosten suvut, terveydenhuolto. Ihan kaikki kiinnostaa. Olen aika herkästi kysymässä eri ihmisiltä, miksi jokin asia tehdään juuri noin. Yleensä kaikki kertovat mielellään.”

Perusoppi hevosiin on tullut omalta isältä, mutta pihapiiristä löytyy toinenkin hyvä opettaja.

”Pink Floyd on yhdeksänvuotias ori, joka on ollut oikeastaan paras oppimestari. Se tuli minulle kahden ja puolen vuoden ikäisenä. Sillä on rakenteellisesti vähän huonot etujalat, joten sen kanssa on saanut tosissaan miettiä, miten treenata ja kengittää.”

Björkroth haluaa imeä oppia myös ulkomailta. Ruotsia äidinkielenään puhuvalle nuorelle miehelle länsinaapuri hyvin organisoituine raviurheiluineen on hyvä vaihtoehto, mutta myös Pohjois-Amerikka kiinnostaa.

”Sinne kun pääsisi katsomaan, miten Åke Svanstedt ja muut kovat miehet treenaavat hevosia.”

Kotitallin hevoset ovat pääasiassa kokeneita kilpureita. Niitä valmennetaan vetoja ajamalla.

”Ja lihashuollolla on iso rooli. Tyttöystäväni Veera Vekola hieroo meidänkin hevosia. Varsinkin vanhat hevoset pysyvät notkeampina ja sitä kautta ennaltaehkäistään vaivoja.”