Hevoset

Urheiluhevosiin erikoistunut eläinlääkäri keskittyy vammojen ennaltaehkäisyyn – hevosten hoitaminen on myös empaattista yhteistyötä ratsastajien kanssa

Saksalainen Dirk Fister kertoo vierailevansa mielellään Suomessa ja Pohjoismaissa. "Ihmiset välittävät siellä aidosti hevosista ja hevosurheilusta. Suhtautumisessa on iso ero Etelä-Euroopan maihin.”
Heidi Lammi
Kansainvälisellä tasolla kilpaillut Joonas Oranta ja Calazio luottavat Dirk Fisterin kokemukseen.

”Urheiluhevosten hoitaminen on vammojen ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Se on myös hevosenhoitajien, ratsastajien ja omistajien haastattelua, valmennus- ja kuntoutusneuvojen antamista, talli- ja valmennusolosuhteiden kehittämistä ja empaattista yhteistyötä ratsastajien kanssa.”

Näin hevosten tuki- ja liikuntaelinsairauksiin erikoistunut saksalainen eläinlääketieteen tohtori Dirk Fister kiteyttää työnkuvaansa.

Fisterillä on yksi Pohjois-Saksan suurimmista hevosklinikoista, Pferde Klinik Bilsen. Hän kertoo asiakaskuntansa koostuvan useasta tuhannesta urheiluhevosesta.

1980-luvulla valmistunut Fister toimi Saksan estemaajoukkueen eläinlääkärinä Barcelonan olympialaisissa. Suomessa hän on tehnyt yhteistyötä turkulaisen Hevosklinikka Anivetin kanssa.

”Käyn mielellään Suomessa ja Pohjoismaissa. Ihmiset välittävät siellä aidosti hevosista ja hevosurheilusta. Suhtautumisessa on iso ero Etelä-Euroopan maihin”, Fister sanoo.

Esteratsastaja Joona Oranta on tehnyt yhteistyötä Fisterin kanssa jo yli 10 vuotta.

”Tutustuin Fisteriin asuessani ulkomailla. Käytin häntä siellä jo vuonna 2007. Luotan häneen, kommunikointi on helppoa ja hän tuntee hevoseni hyvin. Pyrin näyttämään hevosiani hänelle säännöllisesti. Korona on vain haitannut hänen matkustamistaan Suomeen”, kertoo Oranta.

”Myös Suomesta löytyy paljon hyviä eläinlääkäreitä, joita käytämme. Saksassa urheiluhevosia hoitavilla eläinlääkäreillä on kuitenkin niin paljon kokemusta, kun hevosten määrä on suuri. Suomessa on kyse marginaalilajista”, kuvailee Oranta eroja.

Orannan mukaan ratsastajia hyödyttävää synergiaa on onneksi syntynyt, kun ulkomaiset ja suomalaiset eläinlääkärit tekevät yhteistyötä.

Dirk Fister kiertää klinikkatyönsä ohessa talleilla tutkimassa ja hoitamassa hevosia. Hän pyrkii näkemään nelijalkaisia asiakkaitaan kahden–kolmen viikon välein.

”Keskityn työssäni vammojen ennaltaehkäisyyn. Pyrin välttämään tilanteen ajautumista siihen, että hevonen jo ontuu.”

”Aloitan juttelemalla omistajan, ratsastajan ja hevosenhoitajan kanssa, ja keräämällä tietoa hevosen tilanteesta ja voinnista.”

Sen jälkeen hän seuraa hevosta tallista ulos. ”Annan hevosen liikkua pehmeällä ja kovalla alustalla sekä mahdollisella kisa-alustalla. Käynnissä ja ravissa. Katson, miten se liikkuu ja reagoi.”

Nähtyään hevosen liikkeessä Fister palpoi sen lihaksistoa, niveliä ja jänteitä. Hän tunnustelee, onko johonkin kerääntynyt nestettä tai lämpöä tai aristaako ja jännittääkö hevonen jotain kohtaa.

”Sen perusteella voin tehdä tarkempaa tutkimusta taivutuskokeilla. Niissä kohdistetaan painetta juuri tiettyyn alueeseen ja nähdään, aiheuttaako se kipureaktion.”

Tarvittaessa hevosta voidaan tutkia vielä tarkemmin hevosklinikalla, jossa on monia kuvantamismahdollisuuksia. Löydösten perusteella hevonen saa tarvittaessa lääkitystä ja hoito- ja valmennusohjeita.

Ratsuhevosten vammat muodostuvat usein rasituksesta selkään, takajalkoihin ja -osaan sekä etujalkoihin ja -kavioihin. Kohtiin, joihin kohdistuu valmennuksessa ja kilpailuissa eniten rasitusta. Kouluhevosilla on usein ongelmia takaosassa ja -jaloissa. Estehevosilla puolestaan erityisesti etujaloissa ja kavioissa.

”Nykyään ratsastajiin kohdistuu entistä enemmän menestyspaineita. Kilpailujen määrä on moninkertaistunut ja kilpailuja järjestetään vuoden jokaisena viikonloppuna. Hevosten pysyminen kunnossa sekä fyysisesti että psyykkisesti on entistä haastavampaa.”

Fister painottaa hevosten luonnonmukaisten tarpeiden täyttämistä. Runsas kävely, lajitovereiden seura ja hermojen lepuuttaminen maastossa ja laitumella kuuluvat hevosten oikeuksiin. Suomessa tähän on yleensä talleilla hyvin mahdollisuutta mutta kaikkialla näin ei aina ole.

”Kisoissa hevosia voi kävelyttää useita kertoja päivässä vaikka parkkipaikalla. Kotona lähes kaikkia hevosia pystyy tarhaamaan. Hevosten pitää päästä lepuuttamaan myös hermojaan.”

”Näen paljon vihaisia hevosia. Ne stressaantuvat eläessään lajille epätyypillisesti”, Fister toteaa.

Oma kisaura este- ja kenttäratsastuksessa antaa hyvän taustan eläinlääkärin työlle. Hänen työsarkansa ei kuitenkaan lopu nelijalkaisiin.

”On tärkeää osata ajatella, miten ratsastaja kokee tilanteen. Heihin kohdistuu paljon paineita monelta taholta, ei ainoastaan omistajilta. Minulla pitää olla ymmärrystä myös heitä kohtaan.”

”Pitää muistaa, että hevonen ja ratsastaja ovat yksi kokonaisuus, yksikkö. Myös ratsastajan pitää olla hyvässä kunnossa ja terve. Tulevaisuudessa tullaan varmasti keskittymään vielä enemmän molempien hoitoon."

Dirk Fisterin albumi
Dirk Fister näkee, kuinka ratsastajien paineet ovat koventuneet. "Pitää muistaa, että hevonen ja ratsastaja ovat yksi kokonaisuus, yksikkö", hän toteaa.

Lue lisää

"Totuus ja avoimuus ovat hyviä työkaluja muutoksen äärellä"

Hevonen oppii mielellään – myös vääriä tapoja, sillä se antaa omistajalleen anteeksi hyvin erilaista toimintaa

Hevosen jalan virheasentoihin kannattaa puuttua ajoissa — jo kolmiviikkoisen varsan kavioita voi vuolla

Perusrehustus pitää hevosen suoliston kunnossa – "Luontaisempi linja parempi", sanoo rehuyrittäjä