Ratsastuksen alv:n arpominen voitaisiin lopettaa heti alkuunsa, sillä hevoset liikuttavat suurta määrää ihmisiä

Liikuntaa, iloa ja kavereita. Kuvassa ovat Jenna, Ida ja Venla ratsujensa Tandrin, Flugsaelin ja Jarlin kanssa urheilullisen leikkitunnin jälkeen. Kuva: Kati Susi

Meillä Suomessa on ongelma. Kansa kaikissa ikäluokissa lihoo ja nuoriso kehittää itselleen ikuiset kyssäniskat kännyköiden ruutuja tuijottaessaan. Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi jakautuu päivä päivältä jyrkemmin, sillä pelimerkit ovat kaikkea muuta kuin tasaisesti jakaantuneet. Mielenterveyspalveluja ei riitä kuin murto-osalle tarvitsevista.

Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää, miksi tänä vuonna ratsastuskouluihin tehdyissä verotarkastuksissa on haluttu tulkita ratsastuskoulun hevosilla tavallisille ratsastuksen harrastajille pidettyjen pienryhmä- ja yksityistuntien kuuluvan yleisen eikä alennetun arvonlisäveron piiriin.

Totta kai Verohallinnon ensisijainen tehtävä on kerätä mahdollisimman paljon rahaa velkaiselle valtiolle. Mutta se on valon kantamista säkillä pimeään tupaan, jos unohdetaan hevoselinkeinon kansanterveydellinen merkitys.

Alennetulla arvonlisäverolla pitää olla aina hyvä peruste, kun poiketaan yleisestä 24 prosentin arvonlisäverokannasta.

Tässä se on. Hevonen liikuttaa.

Hevonen liikuttaa sekä fyysisesti että psyykkisesti, eikä ole mahdollista sanoa, kummalla on suurempi vaikutus ihmisen kehon ja mielen hyvinvointiin. Varmaa on, tutkimustenkin valossa, että vaikutus on kiistaton.

Siksi ratsutallilla asiakkaita varten ostetuilla hevosilla pidettävät harrasteratsastustunnit pitäisi poikkeuksetta voida tehdä alennetulla arvonlisäverolla. Se on kansanterveys- ja mielenterveystyötä, jossa asiakas urheilee tarkoitukseen valitulla ja koulutetulla ratsulla.

Reilut kaksi vuotta sitten lempääläläisen Tuija Rosenqvistin ratsastuskoululla tehtiin verotarkastus: kaksi tarkastajaa kahtena pitkänä päivänä tutustui tallin toimintaan perin pohjin. Tarkastus toi puhtaat paperit ja yhteisymmärryksen siitä, että tavanomainen harrasteratsastus on alennetun alvin toimintaa.

Tämä on oikein ja kohtuullista ja tämän näkemyksen pitää verottajankin pöydässä voittaa. Hevosharrastus ratsastustalleilla on kansanterveystyötä. Se ei ole pelkän liikunnan tarjoamista vaan myös ihmisen henkisen hyvinvoinnin vaalimista. Tässä yhtälössä voittavat kaikki.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja hevostilan emäntä Pälkäneeltä