Norjalaiset ja ruotsalaiset hevosalan opettajat opiskelevat suutarkastuksen tekoa Essi Walleniuksen johdolla. Kuva: Norwegian horse association
Suomalaista hevosten hyvinvointiosaamista vietiin Norjaan – ”Pohjoismaat voivat toimia suunnannäyttäjinä hyvinvoinnin mittaamiselle”
Suomalaishankkeessa kehitettyä mittaristoa hevosten hyvinvoinnin arviointiin on nyt levitetty kotimaan rajojen ulkopuolelle.
Norjalaiset ja ruotsalaiset hevosalan opettajat kouluttautuivat suomalaisen hevosen hyvinvointimittariston hyödyntämiseen. Kuvassa Essi Wallenius oikealla. Kuva: Norwegian horse associationVoisiko Suomessa kehitetyssä hevosen hyvinvointimittaristossa olla vientipotentiaalia? Ilmeisesti, sillä syyskuun puolivälissä se sai innostuneen vastaanoton Norjassa, jossa Kpedu Kaustisen väki kävi kouluttamassa norjalaisia ja ruotsalaisia hevosalan oppilaitosten opettajia.
”Näkisin, että potentiaalia on. Hevoset ovat hevosia kaikkialla. Vaikka pito- ja käyttötavat vaihtelevat, ovat mittariston tutkittuun tietoon perustuvat eläinperäiset mittarit kaikkialla yhtä käyttökelpoiset”, toteaa eläinten hyvinvoinnin mittaamisen asiantuntija Essi Wallenius.
Hän työskentelee Kpedu Kaustisella ja oli mukana vuosina 2022−2024 toteutetussa Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hankkeessa. Hankkeessa kehitettiin tallien ja hevosalan yritysten auditointiin soveltuva hyvinvointimittaristo.
Walleniuksen mukaan tarve yhtenäiselle hyvinvoinnin mittaamiselle ja siihen perustuvalle hevosalan vastuullisuuden vertailukelpoiselle kehittämiselle on tunnistettu.
”Näkisin, että Pohjoismaat voivat tässä olla suunnannäyttäjinä yhteistyöllään, jolloin mahdollisuudet laajemmallekin yhteistyölle muihin maihin avautuu”, norjalais- ja ruotsalaisopettajia mittariston käyttöön kouluttanut Wallenius uskoo.
Kpedu Kaustisen toimialapäällikkö Sirpa Korkiakoski kertoo, että koulutusmatka Norjaan syntyi Norsk Hestesenterin ja Ruotsin Wångenin kanssa pitkään tehtyyn hevosalan koulutuksen yhteistyöhön.
”Viime keväänä kartoitimme yhteisiä kehittämistarpeitamme ja esittelimme erilaisia hyviä käytänteitä toisillemme. Tunnistimme, että hevosten hyvinvoinnin laadun hallinta on meille kaikille tärkeä aihe”, Korkiakoski sanoo.
Oppilaitokset Norjassa ja Ruotsissa halusivat hänen mukaansa perehtyä hyvinvointimittariston konkreettiseen käyttöön.
”Järjestimme heille siihen liittyvät koulutuspäivät. Esittelimme myös, kuinka Kaustisella mittaristoa hyödynnetään tallitoiminnan arjessa. Mittariston käyttöön oli tutustumassa myös Norjan ratsastajainliiton edustajia.”
Essi Wallenius kertoo, että syyskuun koulutuksessa kyseessä oli tutustuminen mittariston käyttöön ja osallistujat olivat aidosti kiinnostuneita ja innostuneita.
”Toivottavasti yhteistyö laajenee myöhemmin vielä syvällisempään ymmärrykseen mittariston käytöstä osana omavalvontaa ja toiminnan kehittämistä. Koulutustapahtumassa keskustelu oli avointa ja runsasta, eli aivan parasta, mitä kouluttaja voi toivoa”, Wallenius iloitsee.
Hän kertoo norjalaisopettajan todenneen kouluttajaa oppilailleen esitellessään, että vaikka meidän talleissamme ei näy nälkiintyneitä tai muuten kaltoinkohdeltuja hevosia, ei se anna oikeutta ohittaa niitä hyvinvoinnin haasteita, joita hevosten pito- ja käyttötapamme voivat hevosille aiheuttaa.
”Se oli hieno osoitus asenteesta! Tärkeintä on, että pysytään kiinnostuneina, avoimina ja valmiina kehittämään toimintaa.”
Yhteistyö aiheen tiimoilla jatkuu kolmen Pohjoismaan kesken. Sirpa Korkiakosken mukaan nyt aletaan miettiä, miten mittaristoa voi hyödyntää hevosten hyvinvoinnin laadunhallinnassa oppilaitoksissa ja jalkauttaa menetelmää opetukseen.
”Odotamme nyt innolla järjestelmän käyttöönottoa Norjan hevoskeskuksessa, ja sitten voimme välittää osaamista pitkin Norjaa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
