Hevostallien vesistövaikutuksia tutkitaan – hankkeen kysely talleille on avoinna

Pilottitalleja Simuhepo-hankkeeseen valitaan kolme‒kuusi. Kuva: Jaana Kankaanpää

”Simuhepo-hankkeen tavoitteena on vähentää hevostalleilta tulevia mikrobi- ja ravinnevalumia vesistöihin. Pyrimme motivoimaan talliyrittäjiä suojelemaan vesistöjä”, kertoo projektin webinaaritallenteessa projektiasiantuntija Josefiina Rupponen.

Pilottitalleja hankkeeseen valitaan kolme‒kuusi. Niille tehdään tarkat ympäristökartoitukset ja suunnitelmat vesistönsuojeluun. Rupponen toteaa, että kiinnostuneet tallinpitäjät voivat ottaa häneen asian tiimoilta yhteyttä.

Tavoitteena on myös edistää viranomaisten ja talliyrittäjien yhteistyötä erityisesti vesistöjen läheisillä talleilla. Myös hevosenlannan tuottajien ja hyödyntäjien yhteistyön tiivistämiseen ja kehittämiseen pyritään hankkeen aikana. Sitä varten on luotu simulaatiomalli.

Mallien avulla pystyy seuraamaan muun muassa typpivalumien aiheuttamaa vesistökuormitusta ja laidunalueen kulumista. Mallit ovat avoimesti katseltavissa Simuhepo-hankkeen verkkosivuilla.

Hankkeessa tuotetaan myös informaatiopaketti tallinpitäjille.

Hankkeen vesiensuojelumallissa on saatavilla tietoa myös toimien sosiaalisesta ja taloudellisesta vaikutuksesta. Esimerkiksi lannankeräämisen tiheydellä on merkitystä myös hevosten kavioterveyteen ja tallin loispaineeseen. Hankkeessa jaetaan tietoa myös ympäristönsuojelutoimiin saatavista tuista.

”Tieto simulaatiomallin taustalla on monimutkaista ja monisyistä. Hevostilojen vesistökuormitukseen liittyy paljon toisiinsa vaikuttavia tekijöitä. Mallissa asiat esitetään yksinkertaisesti”, Rupponen kertoo.

Ympäristön suojelemiseen ja hevosten hyvinvointiin liittyvien tekijöiden lisäksi Rupponen mainitsee mahdollisen imagoedun tallille, joka huolehtii ympäristöasioista hyvin.

Tallinpitäjät pääsevät osallistumaan simulaatiomallien kehittämiseen. Rupponen sanoo, että myös kuntien ja muiden viranomaistoimijoiden apua toivotaan tiedon levittämiseen simulaatiomallien mahdollisuuksista.

Johtava tutkija Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskuksesta toteaa webinaaritallenteessa, että hevostoiminnan vaikeimmin hallittavat valumat tulevat tarhoista ja laitumilta ympäristöön.

”Säästä, kuten sateista ja sulamisvesistä ja lämpötilasta sekä pintamateriaaleista ja pohjarakenteista riippuen tarhoista voi vapautua runsaasti typpi- ja fosforivalumia. Valumavesissä voi ravinteiden lisäksi olla ulosteperäisiä bakteereita ja lääkejäämiä”, Saastamoinen toteaa.

Viime vuosina on useiden tahojen yhteisissä projekteissa tutkittu kotieläintalouden mikrobiologisia riskejä.

”Terveydelle haitalliset mikrobit voivat levitä esimerkiksi ojavesien myötä naapurustoon. Ne voivat kulkeutua myös kaivoihin ja aiheuttaa ekosysteemeille haittoja.”

Lannan säilytystä määrää nitraattidirektiivi. Saastamoinen kertoo, että lannan kompostoinnin avulla mikrobihaittoja voidaan vähentää. Kasvipeitteettömistä tarhoista valumat ovat suurempia kuin kasvipeitteisiltä tarha-alueilta.

Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen hankkeessa on parhaillaan verkossa avoinna kysely talleille. Siinä selvitetään hevosalan toiminnasta tulevaa ympäristökuormitusta sekä talliyrittäjien ympäristötietoutta ja halukkuutta tehdä ympäristön tilaa parantavia investointeja.

Linkki Simuhepo-hankkeen webinaariin

Linkki Simuhepo-hankkeen kyselyyn talleille